Oletko huomannut, että monet uskonnot näyttävät keskittyvän enemmän rahan tekemiseen kuin hengelliseen ohjaukseen? Ne markkinoivat ja myyvät erilaisia tuotteita. Monille uskonnollisille johtajille maksetaan suurta palkkaa, ja he elävät ylellisesti. Otetaan tästä muutama esimerkki.

•   Erään tutkimuksen mukaan muuan katolinen piispa maksoi 13 vuoden aikana kirkon varoilla lähes 150 yksityislentoa ja noin 200 limusiinimatkaa. Lisäksi hän käytti pitkälti yli neljä miljoonaa dollaria virka-asuntonsa remontoimiseen.

•   Afrikassa erään saarnaajan jumalanpalveluksiin osallistuu säännöllisesti kymmeniätuhansia ihmisiä. Hänen valtavassa kirkkokompleksissaan myydään kaikenlaista tavaraa ”ihmeöljystä” pyyhkeisiin ja t-paitoihin, joissa on hänen kuvansa. Hän itse on upporikas, vaikka useimmat hänen kuulijoistaan ovat köyhiä.

•   Kiinassa on neljä buddhalaisille pyhää vuorta, ja niistä kaksi on listattu pörssiin. Lisäksi kuuluisassa Shaolinin temppelissä harjoitetaan monenlaista liiketoimintaa, ja sen apotti tunnetaan ”toimarimunkkina”.

•   Yhdysvalloissa yritysmaailmaan on alkanut ilmaantua uskontokonsultteja. Erään raportin mukaan he kehittelevät uskonnollisten perinteiden pohjalta erilaisia rituaaleja ja tarjoavat asiakkailleen muitakin hengellisiä palveluja.

 Mitä mieltä sinä olet uskonnoista, jotka keskittyvät bisnekseen? Oletko miettinyt, mitä Jumala ajattelee ihmisistä, jotka yrittävät tehdä uskonnon varjolla rahaa?

 Jumala ei hyväksy sitä, että uskonnosta tehdään bisnestä. Raamattu osoittaa, että menneisyydessä hän oli hyvin närkästynyt pappeihin, jotka väittivät edustavansa häntä mutta ”opettivat maksusta” (Miika 3:11). Jumala tuomitsi ahneen kaupallisuuden, joka oli muuttanut hänen temppelinsä ”ryöstäjien luolaksi” (Jeremia 7:11).

 Jeesuskin tunsi vastenmielisyyttä niitä kohtaan, jotka rahastivat uskonnolla. Hänen aikanaan uskonnolliset johtajat hyötyivät taloudellisesti kauppiaista, joiden he antoivat harjoittaa liiketoimintaa Jerusalemin temppelialueella. Nuo ahneet kauppiaat riistivät ihmisiä, jotka tulivat temppeliin palvomaan Jumalaa. Jeesus ajoi epärehelliset kauppiaat päättäväisesti ulos temppelialueelta ja sanoi: ”Lakatkaa tekemästä minun Isäni pyhäköstä kauppapaikkaa!” (Johannes 2:14–16.)

 Jeesuksen toiminnasta näkyi, että hän ajatteli asioista samalla tavalla kuin Jumala (Johannes 8:28, 29). Hän ei koskaan veloittanut hengellisestä opetustyöstään eikä vaatinut maksua ihmeistään, joita hän teki esimerkiksi ruokkiessaan nälkäisiä, parantaessaan sairaita ja herättäessään kuolleita. Hän ei koskaan yrittänyt rikastua palveluksellaan; hänellä ei ollut edes omaa kotia (Luukas 9:58).

 Jeesus sanoi seuraajilleen, että he eivät saisi tavoitella taloudellista hyötyä uskonnollisessa toiminnassaan. Hän sanoi: ”Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.” (Matteus 10:8.) Nuo varhaiskristityt noudattivat Jeesuksen ohjeita, kuten seuraavista esimerkeistä käy ilmi.

•   Apostoli Pietari oli seurannut läheltä Jeesuksen toimintaa. Kerran mies nimeltä Simon tarjosi Pietarille rahaa, koska halusi saada itselleen valtaa. Pietari torjui tarjouksen heti ja sanoi hänelle tiukasti: ”Tuhoutukoon hopeasi sinun kanssasi, koska luulit, että voisit ostaa rahalla Jumalan ilmaisen lahjan.” (Apostolien teot 8:18–20.)

•   Apostoli Paavali oli tunnettu kristitty, joka matkusti paljon evankelioidessaan. Hän teki vuosikausia työtä monien seurakuntien hyväksi mutta ei koskaan yrittänyt hyötyä siitä taloudellisesti. Hän sanoi itsestään ja muista kristityistä: ”Me emme kaupustele Jumalan sanaa, niin kuin monet tekevät.” (2. Korinttilaisille 2:17.) Päinvastoin hän kirjoitti: ”Työskentelimme yötä päivää, ettemme olisi olleet kenellekään teistä raskas taloudellinen taakka, kun saarnasimme teille Jumalan hyvää uutista.” (1. Tessalonikalaisille 2:9.)

 Varhaiskristityt tarvitsivat tietysti jonkin verran varoja voidakseen evankelioida laajoilla alueilla ja auttaa huonompiosaisia. He eivät kuitenkaan koskaan pyytäneet maksua palveluksistaan. Ihmiset saivat halutessaan antaa jotain seuraavien periaatteiden mukaisesti:

•   2. Korinttilaisille 8:12: ”Jos joku on halukas antamaan, sitä arvostetaan erityisesti. Hänen ei odoteta antavan sitä, mitä hänellä ei ole, vaan hän voi antaa sen mukaan, mitä hänellä on.”

   Merkitys: Antamisessa motiivi on tärkeämpi kuin määrä.

•   2. Korinttilaisille 9:7: ”Jokaisen tulee tehdä niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa.”

   Merkitys: Jumala ei halua kenenkään ajattelevan, että on pakko antaa. Hän on iloinen, jos ihminen antaa jotain omasta vapaasta tahdostaan.

 Raamattu sanoo selvästi, että Jumala ei hyväksy kaikkia uskontoja eikä palvontatapoja (Matteus 7:21–23). Raamatun hätkähdyttävässä ennustuksessa kaikkia vääriä uskonnollisia järjestöjä verrataan prostituoituun, koska nuo järjestöt ovat liittoutuneet vallanpitäjien kanssa saadakseen taloudellista tai muuta hyötyä ja ne riistävät ihmisiä kaikkialla maailmassa (Ilmestys 17:1–3; 18:3). Ennustuksessa osoitetaan myös, että Jumala panee pian täytäntöön tuomion väärälle uskonnolle (Ilmestys 17:15–17; 18:7).

 Jumala ei halua, että uskontojen väärä toiminta pettäisi ihmisiä tai etäännyttäisi heidät hänestä (Matteus 24:11, 12). Hän kannustaa ihmisiä hylkäämään väärän uskonnon ja ottamaan selvää siitä, mikä on oikea tapa palvella häntä (2. Korinttilaisille 6:16, 17).