1, 2. a) Millä tavoin Elian kansa oli kärsinyt? b) Millaista vihamielisyyttä Elia kohtasi Karmelinvuorella?

ELIA katseli Karmelinvuorelle raahustavaa ihmisjoukkoa. Jopa aamun kajossa saattoi selvästi nähdä, että nämä ihmiset olivat köyhiä ja puutteenalaisia. Kolme ja puoli vuotta kestänyt kuivuus oli jättänyt heihin jälkensä.

² Heidän joukossaan astelivat 450 pöyhkeää Baalin profeettaa täynnä hehkuvaa vihaa Eliaa, Jehovan profeettaa, kohtaan. Vaikka kuningatar Isebel oli surmauttanut monta Jehovan palvelijaa, Elia vastusti yhä jyrkästi Baalin palvontaa. Mutta kuinka kauan hän pysyisi kannassaan? Ehkäpä nuo papit ajattelivat, ettei yhdestä ainoasta miehestä olisi heille vastusta. (1. Kun. 18:4, 19, 20.) Liikkeellä oli myös kuningas Ahab kuninkaallisissa vaunuissaan. Hänkään ei tuntenut mitään sympatiaa Eliaa kohtaan.

3, 4. a) Miksi Elia saattoi tuntea pelkoa erään tärkeän päivän valjetessa? b) Mitä kysymyksiä tarkastelemme?

³ Tuolla yksinäisellä profeetalla oli edessään päivä, jollaista hän ei koskaan ennen ollut kokenut. Kohta kaikki olisi valmista yhteen kaikkien aikojen dramaattisimmista yhteenotoista hyvän ja pahan välisessä taistelussa. Mitä hänen mielessään mahtoi liikkua päivän valjetessa? Pelko ei ollut hänelle vieras tunne – olihan hän ”ihminen, jolla oli samanlaiset tunteet kuin meilläkin”. (Lue Jaakobin kirjeen 5:17.) Varmaa on ainakin se, että Elia tajusi olevansa ypöyksin noiden uskottomien ihmisten, heidän luopiokuninkaansa ja murhanhimoisten pappien keskellä (1. Kun. 18:22).

⁴ Miten israelilaiset olivat joutuneet tähän kriittiseen tilanteeseen? Entä miten tämä kertomus liittyy meihin? Mietitäänpä, millainen uskon esimerkki Elia oli ja miten voimme hyötyä hänen esimerkistään.

5, 6. a) Mikä taistelu oli käynnissä Israelissa? b) Miten kuningas Ahab oli loukannut syvästi Jehovaa?

⁵ Elia oli suuren osan elämästään katsellut avuttomana vierestä,  kun se, mikä oli parasta hänen kotimaassaan ja kansassaan, työnnettiin syrjään ja tallattiin lokaan. Israelissa oli näet jo pitkään jatkunut oikean ja väärän uskonnon – Jehova Jumalan palvonnan ja ympärillä olevien kansojen epäjumalanpalveluksen – välinen taistelu. Elian päivinä tuossa taistelussa oli meneillään erityisen synkkä vaihe.

⁶ Kuningas Ahab oli loukannut syvästi Jehovaa. Hän oli ottanut vaimokseen Isebelin, Sidonin kuninkaan tyttären. Isebel edisti määrätietoisesti Baalin palvontaa Israelissa ja halusi hävittää Jehovan palvonnan. Ahab lankesi nopeasti hänen pauloihinsa. Hän rakensi Baalille temppelin ja alttarin ja alkoi johtaa tuon pakanajumalan palvontaa. (1. Kun. 16:30–33.)

7. a) Miksi Baalin palvonta oli pöyristyttävää? b) Miksi voimme olla varmoja, että Raamattu ei ole ristiriitainen kertoessaan Elian aikaisen kuivuuden pituudesta? (Ks. myös  tekstiruutu.)

⁷ Miksi Baalin palvonta oli niin pöyristyttävää? Sen avulla israelilaiset johdettiin harhaan ja monet heistä houkuteltiin hylkäämään tosi Jumala. Se oli myös raaka ja iljettävä uskonto. Siihen kuuluivat sekä miesten että naisten harjoittama temppeliprostituutio, seksiorgiat ja jopa lasten uhraaminen. Tämän vuoksi Jehova lähetti Elian ilmoittamaan Ahabille kuivuudesta, jota kestäisi, kunnes Elia ilmoittaisi sen päättymisestä (1. Kun. 17:1). Elia näyttäytyi Ahabille vasta muutaman vuoden kuluttua ja käski tätä kokoamaan kansan sekä Baalin profeetat Karmelinvuorelle. *

8. Mitä merkitystä Baalin palvontaa koskevalla kertomuksella on meille nykyään?

⁸ Mitä merkitystä tällä taistelulla on meille nykyään? Jotkut saattavat ajatella, ettei Baalin palvonta liity mitenkään nykyaikaan, sillä ympärillämme ei ole enää Baalille omistettuja temppeleitä eikä alttareita. Tämä kertomus ei kuitenkaan ole pelkkää muinaista historiaa (Room. 15:4). Sana ”Baal” tarkoittaa ’omistajaa’, ’herraa’ tai ’isäntää’. Jehova kehotti kansaansa valitsemaan hänet ”baalikseen” eli aviomiesomistajakseen (Jes. 54:5). Eivätkö ihmiset vielä nykyäänkin palvele monia muita ”isäntiä” kuin Kaikkivaltiasta Jumalaa? Onpa heidän elämänsä keskipisteenä raha, ura, virkistäytyminen, seksi tai jokin muu niistä lukemattomista jumalista, joita palvotaan Jehovan sijasta, he valitsevat itselleen ”isännän”. (Matt. 6:24;  lue Roomalaiskirjeen 6:16.) Huomattavimmat Baalin palvonnalle ominaiset piirteet kukoistavat tavallaan vielä nykyäänkin. Jehovan ja Baalin välisen muinaisen kamppailun pohtiminen voi auttaa meitä valitsemaan viisaasti, ketä palvelemme.

9. a) Miksi Karmelinvuori oli sopiva paikka osoittaa Baalin palvonta petokseksi? (Ks. myös alaviite.) b) Mitä Elia sanoi kansalle?

⁹ Korkealta Karmelinvuoren huipulta avautui laaja näkymä Kisonin purolaaksolta läheiselle Suurellemerelle (Välimerelle) sekä kaukana pohjoisessa kohoaville Libanonvuorille. * Mutta auringon noustessa tuona jännittävänä päivänä näkymä oli lohduton. Synkkä  varjo oli langennut tuon aiemmin niin hedelmällisen maan ylle, jonka Jehova oli antanut Abrahamin jälkeläisille. Nyt se oli armottoman auringonpaahteen korventama maa, jonka Jumalan oman kansan typeryys oli turmellut. Kun kansa kokoontui sankoin joukoin vuorenhuipulle, Elia lähestyi heitä ja sanoi: ”Kuinka kauan te onnutte kahden eri mielipiteen välillä? Jos Jehova on tosi Jumala, seuratkaa häntä, mutta jos Baal, seuratkaa häntä.” (1. Kun. 18:21.)

10. Missä mielessä Elian kansa ”ontui kahden eri mielipiteen välillä”, ja minkä perustotuuden he olivat unohtaneet?

¹⁰ Mitä Elia tarkoitti puhuessaan ”ontumisesta kahden eri mielipiteen välillä”? Nuo ihmiset eivät tajunneet, että heidän täytyi tehdä valinta Jehovan palvonnan ja Baalin palvonnan välillä. He kuvittelivat, että he voisivat sekä lepyttää Baalia inhottavilla rituaaleillaan että pyytää Jehova Jumalaa olemaan heille suosiollinen. Ehkä he ajattelivat, että Baal siunaisi heidän satonsa ja karjalaumansa, kun taas ”armeijoiden Jehova” suojelisi heitä sodankäynnissä (1. Sam. 17:45). He olivat unohtaneet sen perustotuuden, jonka monet nykyäänkin sivuuttavat: Jehova ei jaa palvontaansa kenenkään kanssa. Hän vaatii yksinomaista antaumusta ja ansaitsee sen. Hänestä on vastenmielistä ja loukkaavaa, että hänen palvontaansa sotketaan jotakin muuta palvontaa. (Lue 2. Mooseksen kirjan 20:5.)

11. Miten Elian puhe Karmelinvuorella voisi auttaa meitä selvittämään, onko tärkeysjärjestyksessämme tai palvonnassamme korjaamisen varaa?

¹¹ Nuo israelilaiset siis ”ontuivat” ikään kuin mies, joka yrittää seurata kahta polkua yhtaikaa. Monet tekevät nykyään samankaltaisen virheen, kun he antavat muiden ”baalien” ujuttautua elämäänsä ja työntää syrjään Jumalan palvonnan. Elian voimakas kehotus lakata ”ontumasta” voi auttaa meitä selvittämään, onko tärkeysjärjestyksessämme tai palvonnassamme korjaamisen varaa.

12, 13. a) Millaista koetta Elia ehdotti? b) Miten voimme osoittaa, että luotamme Jumalaan yhtä lujasti kuin Elia?

¹² Seuraavaksi Elia ehdotti yksinkertaista koetta. Baalin pappien piti pystyttää alttari ja panna sille teurasuhri. Sitten heidän piti rukoilla jumalaansa sytyttämään tuli. Elia tekisi samoin. Hän sanoi: ”Se Jumala, joka vastaa tulella, on tosi Jumala.” Elia tiesi varsin hyvin, kumpi oli tosi Jumala. Hänen uskonsa oli niin luja, että hän epäröimättä antoi vastustajilleen etulyöntiaseman. Hän antoi Baalin profeettojen aloittaa. Niinpä he valitsivat teurasuhrisonnin ja kääntyivät Baalin puoleen. (1. Kun. 18:24, 25.) *

 ¹³ Emme nykyään elä ihmeiden aikaa. Jehova ei silti ole muuttunut. Voimme luottaa häneen yhtä lujasti kuin Elia. Esimerkiksi kun jotkut ovat kanssamme eri mieltä siitä, mitä Raamattu opettaa, voimme pelotta antaa heidän esittää ensin mielipiteensä. Elian tavoin mekin voimme panna luottamuksemme siihen, että tosi Jumala ratkaisee asian. Teemme näin, kun emme tukeudu omaan viisauteemme vaan hänen henkeytettyyn Sanaansa, joka on tarkoitettu asioiden ”oikaisemiseen” (2. Tim. 3:16).

14. Millä tavalla Elia pilkkasi Baalin profeettoja ja miksi?

¹⁴ Baalin profeetat aloittivat uhritoimituksensa ja huusivat avukseen jumalaansa. ”Oi Baal, vastaa meille!” he huusivat huutamistaan. He tekivät niin minuutista ja tunnista toiseen. ”Mutta ei kuulunut ääntä, eikä kukaan vastannut”, kertoo Raamattu. Puolenpäivän aikaan Elia alkoi pilkata heitä väittäen ivallisesti, että Baal ei varmaankaan kiireiltään ehtinyt vastata heille tai että hänen oli täytynyt mennä tarpeilleen käymälään tai että hän oli nukkumassa ja jonkun pitäisi herättää hänet. ”Huutakaa kovalla äänellä”, Elia kehotti noita huijareita. Hän tajusi Baalin palvonnan olevan järjetöntä petosta ja halusi Jumalan kansankin tajuavan sen. (1. Kun. 18:26, 27.)

15. Miten Baalin pappien tapaus osoittaa, että on järjetöntä valita isännäkseen joku muu kuin Jehova?

¹⁵ Baalin papit alkoivat puolestaan käyttäytyä entistä hillittömämmin ja ”huutaa kovalla äänellä ja viillellä itseään tapansa mukaan tikareilla ja pistokeihäillä, kunnes saivat verta vuotamaan päälleen”. Tästäkään ei ollut hyötyä. ”[Ei] kuulunut ääntä, eikä kukaan vastannut, eikä ollut merkkiäkään tarkkaavaisuudesta.” (1. Kun. 18:28, 29.) Baalia ei ollut olemassakaan. Hän oli vain Saatanan keksintö ihmisten houkuttelemiseksi pois Jehovan palvonnasta. Mikäli valitsemme jonkun muun isännän kuin Jehovan, seurauksena on vääjäämättä pettymys ja jopa häpeä. (Lue psalmi 25:3; 115:4–8.)

16. a) Mistä se, että Elia korjasi Karmelinvuorella olevan Jehovan alttarin, saattoi muistuttaa kansaa? b) Millä muulla tavoin Elia osoitti luottamusta Jumalaansa?

¹⁶ Myöhemmin iltapäivällä koitti Elian vuoro uhrata uhri. Hän korjasi Jehovan alttarin, jonka epäilemättä juuri puhtaan  palvonnan viholliset olivat repineet maahan. Hän käytti siinä 12:ta kiveä kenties muistuttaakseen Israelin kymmenen heimon kansakuntaan kuuluvia siitä, että 12 heimolle annettu Laki sitoi yhä myös heitä. Sitten hän pani teurasuhrinsa alttarille ja kasteli kaiken vedellä, jota oli ehkä haettu läheisestä Välimerestä. Hän jopa teetti alttarin ympärille kaivannon ja täytti sen vedellä. Hän oli antanut Baalin profeetoille etulyöntiaseman, ja nyt hän vuorostaan saattoi Jehovan mahdollisimman epäedulliseen asemaan – niin lujasti hän luotti Jumalaansa. (1. Kun. 18:30–35.)

17. Miten Elian rukouksesta kävi ilmi, mikä oli hänelle tärkeää, ja miten voimme jäljitellä hänen esimerkkiään omissa rukouksissamme?

¹⁷ Kun kaikki oli valmista, Elia esitti rukouksen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuo vaikuttava rukous osoitti selvästi, mikä oli Elialle tärkeää. Hän halusi ennen kaikkea kansan saavan tietää, että Jehova – ei Baal – oli ”Jumala Israelissa”. Toiseksi hän halusi jokaisen tietävän, että hänen tehtävänsä oli vain palvella Jehovaa ja että kaikki kunnia kuului Jehovalle. Lopuksi hän osoitti, että hän välitti edelleen kansastaan, sillä hän halusi kovasti nähdä Jehovan kääntävän ”heidän sydämensä takaisin”. (1. Kun. 18:36, 37.) Huolimatta kaikesta siitä surusta ja murheesta, jota he olivat uskottomuudellaan aiheuttaneet, Elia yhä rakasti heitä. Kun me rukoilemme Jumalaa, ilmaisemmeko samanlaista nöyryyttä, kiinnostusta Jumalan nimeä kohtaan ja myötätuntoa avun tarvitsijoita kohtaan?

18, 19. a) Miten Jehova vastasi Elian rukoukseen? b) Mitä Elia käski kansan tehdä, ja miksi Baalin papit eivät ansainneet armoa?

¹⁸ Ennen kuin Elia esitti rukouksensa, paikalla ollut ihmisjoukko saattoi pohtia, olisiko Jehovakin Baalin tavoin pelkkää petosta. Rukouksen jälkeen pohdiskeluihin ei kuitenkaan ollut enää aikaa. Raamattu kertoo: ”Silloin Jehovan tuli iski alas ja kulutti polttouhrin ja puut ja kivet ja tomun sekä nuolaisi veden, joka oli kaivannossa.” (1. Kun. 18:38.) Mikä vaikuttava vastaus! Miten kansa reagoi siihen?

¹⁹ ”Jehova on tosi Jumala! Jehova on tosi Jumala!” huusi koko kansa (1. Kun. 18:39). Viimeinkin totuus valkeni heille. He eivät kuitenkaan olleet vielä osoittaneet uskoa. Eihän vaadi kovinkaan suurta uskoa tunnustaa, että Jehova on tosi Jumala, kun  on ensin nähnyt tulen lankeavan taivaasta vastaukseksi rukoukseen. Siksi Elia pyysi heiltä vielä jotain muuta. Hän käski heitä tekemään, mitä heidän olisi pitänyt tehdä jo vuosia aiemmin. Heidän olisi pitänyt totella Jumalan lakia, jonka mukaan väärät profeetat ja epäjumalanpalvelijat tuli surmata (5. Moos. 13:5–9). Nuo Baalin papit olivat Jehova Jumalan vannoutuneita vihollisia ja pyrkivät tieten tahtoen estämään Jehovan tarkoitusten toteutumisen. Ansaitsivatko he armoa? Olivatko he itse osoittaneet armoa niitä viattomia lapsia kohtaan, jotka oli poltettu elävältä uhreina Baalille? (Lue Sananlaskujen 21:13; Jer. 19:5.) Nuo miehet eivät totisesti ansainneet armoa! Siksi Elia määräsi, että heidät piti teloittaa, ja niin myös tehtiin. (1. Kun. 18:40.)

20. Miksi nykyajan kriitikkojen huoli Elian toimeenpanemasta teloituksesta on aiheeton?

²⁰ Nykyään jotkut voivat kritisoida ankarasti tämän Karmelinvuorella tehdyn kokeen lopputulosta. He ehkä pelkäävät, että uskonnolliset kiihkoilijat puolustelevat sillä uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen liittyvää väkivaltaa. Valitettavasti tällaisia väkivaltaisia fanaatikkoja on nykyään paljon. Elia ei kuitenkaan ollut fanaatikko. Hän pani Jehovan edustajana toimeen oikeudenmukaisen tuomion. Aidot kristityt tietävät lisäksi, että toisin kuin Elia he eivät saa käyttää miekkaa jumalattomia vastaan. Heidän mittapuunaan ovat olleet sanat, jotka Jeesus lausui Pietarille: ”Pistä miekkasi takaisin paikalleen, sillä kaikki, jotka miekan ottavat, ne miekkaan tuhoutuvat.” (Matt. 26:52.) Tulevaisuudessa Jehova saattaa oikeuden voimaan Poikansa välityksellä.

21. Miksi tosi kristittyjen on hyvä jäljitellä Elian esimerkkiä?

²¹ Tosi kristityn velvollisuutena on elää uskonsa mukaan (Joh. 3:16). Se on mahdollista muun muassa siten, että jäljittelee Elian kaltaisia uskollisia ihmisiä. Elia palvoi yksinomaan Jehovaa ja kannusti toisia tekemään samoin. Hän paljasti rohkeasti sen uskonnon petollisuuden, jonka avulla Saatana houkutteli ihmisiä pois Jehovan palvonnasta. Hän myös luotti siihen, että Jehova oikaisee asiat, eikä luottanut itseensä ja omiin kykyihinsä. Elia puolusti puhdasta palvontaa. Meidän kaikkien on viisasta jäljitellä hänen uskoaan.