Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi Jumala ei vastaa kaikkiin rukouksiin?

Miksi Jumala ei vastaa kaikkiin rukouksiin?

Taivaallinen Isämme Jehova Jumala kuuntelee mielellään vilpittömiä rukouksia. Hän ei kuitenkaan vastaa kaikenlaisiin rukouksiin. Miksi ei? Mitä tulee Raamatun mukaan ottaa huomioon, kun rukoilee?

”Älkää rukoillessanne hokeko samoja asioita.” (Matteus 6:7.)

Jehova ei halua, että toistaisimme ulkoa opeteltuja rukouksia tai lukisimme niitä rukouskirjasta. Hän haluaa, että puhumme sydämestämme. Kuvittele, miten turhauttavaa olisi, jos joku ystäväsi hokisi sinulle samoja asioita samoin sanoin päivästä toiseen. Hyvät ystävät ovat avoimia ja vilpittömiä. Kun rukoilemme taivaallista Isäämme omin sanoin, puhumme hänelle henkilökohtaisesti ja osoitamme, että pidämme häntä ystävänä.

”Kun pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärään tarkoitukseen.” (Jaakobin kirje 4:3.)

Emme voi odottaa, että Jumala vastaisi rukouksiimme, jos pyydämme häneltä sellaista, mitä hän ei halua meidän tekevän tai saavan. Miten Jumala suhtautuisi esimerkiksi uhkapelurin pyyntöön saada hyvää onnea, kun hän on kerran selvästi varoittanut ahneudesta ja taikauskoisesta hyvän onnen tavoittelusta? (Jesaja 65:11; Luukas 12:15.) Olisi epäloogista odottaa, että Jumala vastaisi tämänkaltaisiin rukouksiin. Jos haluamme, että hän vastaa pyyntöihimme, meidän tulee pitää huolta siitä, että ne ovat sopusoinnussa Raamatun periaatteiden kanssa.

”Jos joku kieltäytyy kuuntelemasta lakia, hänen rukouksensakin on inhottava.” (Sananlaskut 28:9.)

Raamatun aikoina Jumala jätti vastaamatta niiden rukouksiin, jotka eivät noudattaneet hänen lakejaan (Jesaja 1:15, 16). Jumala ei ole muuttunut (Malakia 3:6). Jos haluamme hänen vastaavan rukouksiimme, meidän täytyy elää hänen lakiensa mukaan niin hyvin kuin mahdollista. Mutta entä jos olemme toimineet väärin joskus aiemmin? Tarkoittaako tämä sitä, että Jumala ei enää ikinä kuuntele meitä? Ei missään tapauksessa. Jumala antaa meille halukkaasti anteeksi, jos muutamme menettelyämme ja teemme parhaamme miellyttääksemme häntä. (Apostolien teot 3:19.)