LISA * muistelee, mikä sai hänet kiinnostumaan totuudesta: ”Veljien ja sisarten ystävällisyys vaikutti minuun eniten.” Annella oli samankaltainen kokemus. ”Minuun vetosivat eniten todistajien ystävällisyys ja huomaavaisuus, eivät niinkään opilliset asiat.” Molemmat sisaret lukevat ja tutkivat nykyään mielellään Raamattua, mutta alun perin ystävällisyys teki heihin suurimman vaikutuksen.

Miten voimme olla ystävällisiä ja huomaavaisia toisia kohtaan? Tässä artikkelissa käsitellään kahta tapaa: sanoja ja tekoja. Lopuksi keskitytään siihen, keille meidän tulisi olla ystävällisiä.

Sananlaskujen luvussa 31 sanotaan hyvästä vaimosta: ”Ystävällisyyden laki on hänen kielellään.” (Sananl. 31:26.) Vaimon ja äidin on tärkeää antaa tämän lain vaikuttaa siihen, mitä ja miten hän puhuu. Sama pätee myös isään. Useimmat vanhemmat tietävät, miten tyly tai kylmä puhe vaikuttaa lapsiin: se ei saa aikaan mitään hyvää. Toisaalta lempeät ja ystävälliset sanat menevät myös paljon todennäköisemmin perille.

Muidenkin kuin isien ja äitien on tärkeää puhua ystävällisesti. Miten siinä voi onnistua? Sananlaskujen 31:26:n alkuosassa sanotaan: ”Hän avaa suunsa ja puhuu viisaasti.” On viisasta valita oikeat sanat ja oikeanlainen äänensävy. Kysy itseltäsi: voisiko se, mitä aion sanoa, herättää vihan tunteita, vai lievittääkö se kiristynyttä tilannetta? (Sananl. 15:1.) Mieti siis ennen kuin puhut.

Sananlaskuissa todetaan myös: ”Ajattelemattomat sanat ovat kuin miekanpistoja.” (Sananl. 12:18.) Kun mietimme etukäteen, miten sanamme ja äänensävymme vaikuttavat toisiin, meidän on helpompi hallita sitä, mitä päästämme suustamme. Jos noudatamme ”ystävällisyyden lakia”, emme puhu toisille töykeästi (Ef. 4:31, 32). Sen sijaan haluamme muuttaa ajatteluamme myönteisempään suuntaan ja puhua toisille ystävällisesti ja huomaavaisesti. Jehova antoi tästä hyvän mallin erään kerran kun profeetta Elia oli peloissaan. Hänen edustajanaan toiminut enkeli rohkaisi Eliaa ja puhui tälle ”rauhallisella, hiljaisella äänellä” (1. Kun. 19:12). Ystävällisyys on tietysti muutakin kuin sanoja. Se näkyy myös teoissa. Miten?

Voimme jäljitellä Jehovaa kohtelemalla toisia ystävällisesti (Ef. 4:32; 5:1, 2). Kirjoituksen alussa mainittuun Lisaan teki suuren vaikutuksen se, miten ystävällisiä todistajat olivat häntä kohtaan. Hän kertoo: ”Meille tuli muutto aivan yllättäen. Kaksi pariskuntaa seurakunnasta otti vapaata töistä ja tuli auttamaan meitä tavaroiden pakkaamisessa. Silloin en edes vielä tutkinut Raamattua.” Todistajien ystävällisyys sai Lisan ottamaan tarkemmin selvää totuudesta.

 Myös Anne on edelleen kiitollinen siitä, miten ystävällisiä todistajat olivat hänelle. Hän sanoo: ”Aiempien kokemusten vuoksi minusta oli tullut skeptinen ja minun oli vaikea luottaa toisiin. Kun tapasin todistajia, kyseenalaistin heidän motiivinsa ja mietin, miksi he olivat kiinnostuneita minusta. Sisar, joka piti minulle raamattukurssia, voitti kuitenkin luottamukseni, koska hän oli minulle niin ystävällinen ja huomaavainen.” Anne kertoo, mitä hyvää tästä seurasi: ”Aloin ottaa totuuden vakavammin.”

Ystävälliset ja huomaavaiset teot tekivät selvästikin Lisaan ja Anneen niin suuren vaikutuksen, että he alkoivat luottaa Jehovaan ja hänen palvelijoihinsa. Ystävällisyydellä oli merkittävä osa siinä, että he lopulta oppivat totuuden.

Jotkut saattavat luonnostaan olla ystävällisiä ja huomaavaisia ja hymyillä paljon, tai kohteliaisuus kuuluu ehkä  heidän kulttuuriinsa. Se on hienoa, mutta se ei itsessään vielä merkitse, että ihminen jäljittelee Jumalaa. (Vrt. Apt. 28:2.)

Jumalan pyhä henki voi saada aikaan ihmisessä sellaista huomaavaisuutta ja ystävällisyyttä, joka on paljon enemmän kuin tavanomaista kohteliaisuutta (Gal. 5:22, 23; alav.). Jotta tällaista huomaavaisuutta voi kehittää, täytyy jäljitellä Jehovaa ja Jeesusta ja antaa pyhän hengen vaikuttaa omassa elämässä. Kristittyinä meitä kiinnostaa tietysti myös toisten ihmisten hyvinvointi. Kun meitä motivoi rakkaus Jehovaa ja ihmisiä kohtaan ja kun pyhä henki auttaa meitä, voimme kehittää huomaavaisuutta, joka kestää tukalissakin tilanteissa ja miellyttää Jehovaa aivan erityisen paljon.

Haluamme luonnostaan olla ystävällisiä ja huomaavaisia niille, jotka ovat sellaisia meitä kohtaan tai jotka tunnemme (2. Sam. 2:6). Voimme esimerkiksi kiittää heitä (Kol. 3:15). Mutta entä jos meistä tuntuu, että joku ei ansaitse ystävällisyyttämme?

Jehova on paras esimerkki ystävällisyydestä ja huomaavaisuudesta: hän osoittaa ansaitsematonta hyvyyttä. Tätä korostetaan Raamatussa, ja ilmaus ”ansaitsematon hyvyys” esiintyy yli sata kertaa Kreikkalaisissa kirjoituksissa. Miten Jumala osoittaa sitä?

Jehova on huomaavainen miljardeille ihmisille antamalla heille sen, mitä he tarvitsevat pysyäkseen elossa (Matt. 5:45). Hän on ollut ystävällinen niillekin, jotka eivät vielä edes tunne häntä (Ef. 2:4, 5, 8). Hän antoi parhaan mahdollisen lahjan, kun hän uhrasi oman Poikansa kaikkien ihmisten puolesta. Paavali kirjoitti, että lunnaat annettiin ”Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden suuruuden vuoksi” (Ef. 1:7). Vaikka me epäonnistumme jatkuvasti ja tuotamme Jehovalle pettymyksiä, hän silti auttaa ja opettaa meitä. Raamatussa sanotaan, että hänen opetuksensa on kuin ”lempeä sade” (5. Moos. 32:2). Jehova antaa meille niin paljon kaikkea hyvää, että emme voi mitenkään korvata sitä. Itse asiassa meidän koko tulevaisuutemme on täysin riippuvainen Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä (vrt. 1. Piet. 1:13).

Jehovan ystävällisyys ja huomaavaisuus motivoivat meitä. Pyrimme jäljittelemään Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä jokapäiväisessä elämässämme. Siksi emme valikoi, kenelle olemme ystävällisiä, vaan olemme sitä kaikille. (1. Tess. 5:15.) Ystävällisyys on kuin nuotio, joka lämmittää kylmänä päivänä. Se vetoaa perheenjäseniin, seurakunnan ystäviin, työ- ja koulukavereihin sekä naapureihin.

Mieti, miten hyvä vaikutus ystävällisillä sanoillasi ja teoillasi voi olla perheessä ja seurakunnassa. Tarvitseeko joku seurakuntasi veli tai sisar apua koti- tai pihatöissä? Tai voisitko käydä asioilla jonkun puolesta? Oletko valmis auttamaan, jos tapaat kentällä ihmisen, joka tarvitsee apua?

Jäljittele Jehovaa ja noudata aina ”ystävällisyyden lakia” sekä sanoin että teoin.