Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Nosta poikasi”

”Nosta poikasi”

Lähesty Jumalaa

”Nosta poikasi”

2. KUNINKAIDEN KIRJA 4:8–37

LAPSEN kuolema on yksi tuskallisimmista menetyksistä, minkä voi kohdata. Jehova Jumala kykenee hyvittämään tuon menetyksen. Tiedämme sen siitä, että Raamatun aikoina hän antoi joillekin ihmisille kyvyn herättää kuolleita. Eräästä tällaisesta tapauksesta kerrotaan 2. Kuninkaiden kirjan 4:8–37:ssä. Profeetta Elisa herättää kuolleista pienen pojan.

Tapahtumapaikkana on Sunemin kaupunki. Muuan hedelmätön nainen ja hänen miehensä osoittavat ystävällisyyttä profeetta Elisalle tarjoamalla hänelle säännöllisesti ruokaa ja yösijan. Kiitollisena profeetta ilmoittaa naiselle eräänä päivänä: ”Tähän määräaikaan ensi vuonna sinä syleilet poikaa.” Viimein koittaa päivä, jota nainen ei ole uskonut näkevänsä, ja Elisan sanojen mukaisesti hän kantaa sylissään poikaa. Hänen ilonsa jää valitettavasti lyhytaikaiseksi. Muutamaa vuotta myöhemmin pojan ollessa pellolla hänen päätään alkaa särkeä kovasti, hänet kannetaan kotiin ja hän kuolee äitinsä syliin. (Jakeet 16, 19, 20.) Surun murtama äiti nostaa pienen ruumiin ja asettaa sen hellästi lepovuoteelle, jossa profeetta on useasti nukkunut.

Viipymättä nainen lähtee miehensä suostumuksella noin 30 kilometrin päähän Karmelinvuorelle tapaamaan Elisaa. Tullessaan tämän luo nainen ei suinkaan ryhdy valittamaan tai itkemään tai ilmaisemaan suurta suruaan millään muullakaan tavoin. Johtuuko se siitä, että hän on kuullut Elian, Elisan edeltäjän, herättäneen erään lesken pojan henkiin? (1. Kuninkaiden kirja 17:17–23.) Uskooko tämä sunemilainen nainen, että Elisa voisi tehdä saman hänen pienelle pojalleen? Olipa syy mikä hyvänsä, nainen ei suostu lähtemään kotiin ilman Elisaa.

Saavuttuaan Sunemiin Elisa astuu hänelle tutuksi käyneeseen huoneeseen yksin ja näkee lepovuoteellaan pojan elottoman ruumiin (jae 32). Profeetta rukoilee Jehovaa epäilemättä hartaasti. ”Vähitellen lapsen liha lämpenee” Elisan ollessa kumartuneena pienen ruumiin ylitse. Pysähdyksissä ollut pieni sydän lyö jälleen! Elisa kutsuu äidin paikalle ja lausuu sanat, jotka varmasti muuttavat tämän tunteman suuren tuskan suunnattomaksi iloksi: ”Nosta poikasi.” (Jakeet 34, 36.)

Kertomus sunemilaisen naisen pojan ylösnousemuksesta on toivon ja lohdun lähde. Jehova ymmärtää, millaista surua tuntevat ne vanhemmat, joilta on kuollut lapsi. Lisäksi hän haluaa kovasti tehdä tyhjäksi tuollaiset menetykset (Job 14:14, 15). Elisan ja muiden Raamatun aikoina eläneiden suorittamat kuolleista herättämiset ovat vakuutena siitä, mitä Jehova tulee tekemään vanhurskaassa uudessa maailmassaan paljon laajemmassa mitassa. *

Raamatun lupaus ylösnousemuksesta ei poista läheisen menetyksestä aiheutuvaa tuskaa. Muuan uskollinen kristitty mies, joka menetti ainoan lapsensa, sanoi: ”Tuskani poistuu kokonaan vasta sitten, kun saan jälleen pidellä poikaani.” Kuvittele, millaista on tavata uudelleen läheiset, jotka ovat kuolleet! Pelkkä ajatus siitä, että saa taas pitää heitä lähellään, voi auttaa kantamaan tämänhetkistä tuskaa. Haluat varmaankin saada lisää tietoa Jumalasta, joka antaa meille tämän kallisarvoisen toivon.

[Alaviite]

^ kpl 5 Ylösnousemusta koskevaa Raamatun lupausta käsitellään lisää kirjan Mitä Raamattu todella opettaa? luvussa 7; julk. Jehovan todistajat.