Siirry sisältöön

APUA PERHEILLE | LASTENKASVATUS

Miksi lasten on tärkeää lukea? – Osa 1: Lukeminen vai katsominen?

Miksi lasten on tärkeää lukea? – Osa 1: Lukeminen vai katsominen?

 Kumpaa sinun lapsesi tekevät mieluummin: katsovat videoita vai lukevat? Kumpaan he todennäköisemmin tarttuvat: älypuhelimeen vai kirjaan?

 Lukemisella on kymmenien vuosien ajan ollut kilpailijoita – aluksi tv:n katsominen ja myöhemmin myös kaikki se, mitä voi tehdä ja katsoa verkossa. ”Lukeminen voi hyvinkin kuulua pian menneisyyteen”, kirjoitti Jane Healy vuonna 1990 julkaisemassaan kirjassa Endangered Minds.

 Edellä mainittu ajatus saattoi vuosia sitten vaikuttaa liioitellulta. Nykyään kuitenkin maissa, joissa teknologian käyttö on yleistä, jotkut lasten parissa työskentelevät ovat huomanneet, että lasten keskimääräinen peruslukutaito on romahtanut.

Tässä artikkelissa

 Miksi lasten on tärkeää lukea?

  •   Lukeminen kehittää mielikuvitusta. Miltä tarinan henkilöt kuulostavat? Miltä he näyttävät? Millaisia maisemat ovat? Kirjoittaja antaa ääriviivat, mutta lukija tekee kuvasta kokonaisen.

     ”Kun katsomme videoita tai elokuvia, näemme, mitä jonkun toisen mielikuvitus on tuottanut”, sanoo Laura-niminen äiti. ”Vaikka sekin on mukavaa, lukemisessa on jotain aivan erityistä. Silloin jonkun toisen sanat heräävät eloon omassa mielessä.”

  •   Lukeminen kehittää persoonallisuutta. Kun lapsi lukee, hänen ongelmanratkaisukykynsä kehittyy. Lukeminen vaatii myös keskittymistä. Siksi se kehittää esimerkiksi lapsen kärsivällisyyttä, itsekuria ja empatiaa.

     Miten lukeminen ja empatia liittyvät toisiinsa? Joidenkin tutkijoiden mukaan se, että lapsi lukee rauhassa ja keskittyy lukemaansa, auttaa häntä eläytymään henkilöiden tunteisiin. Se voi puolestaan auttaa lasta osoittamaan myötätuntoa muita kohtaan.

  •   Lukeminen kehittää kykyä ajatella syvällisesti. Kun lukee huolellisesti omaan tahtiinsa ja jotkin kohdat jopa tarvittaessa uudelleen, pystyy paremmin hahmottamaan, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. Silloin myös muistaa lukemansa helpommin ja luetusta on enemmän hyötyä. (1. Timoteukselle 4:15.)

     Joseph-niminen isä sanoo: ”Kun lukee, voi pysähtyä miettimään, mitä jokin lause tarkoittaa, miten se liittyy siihen, mitä jo ennestään tietää, ja mitä lukemastaan voi oppia. Tällainen syvällinen pohdinta ei ole välttämättä mahdollista, kun katsoo elokuvia ja videoita.”

 Asian ydin: Vaikka videoilla ja elokuvilla on oma paikkansa, lapsi voi jäädä paljosta paitsi, jos lukeminen jää kovin vähäiseksi.

 Miten innostaa lasta lukemaan?

  •   Aloita hyvissä ajoin. Kahden pojan äiti Chloe sanoo: ”Olemme lukeneet lapsillemme aina, jopa ennen kuin he syntyivät. Sinnikkyytemme palkittiin. Ajan myötä lukemisesta tuli heille mieluinen osa elämää.”

     Raamatun periaate: ”Olet pienokaisesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset.” (2. Timoteukselle 3:15.)

  •   Luo lukemiseen kannustava ympäristö. Yritä tehdä kodista paikka, jossa on helppo tarttua kirjaan. ”Etsi kirjoja, joista lapsesi voisi pitää, ja aseta ne hänen sänkynsä viereen”, ehdottaa Tamara, neljän lapsen äiti.

     Raamatun periaate: ”Opeta lapselle tie, jota hänen tulee kulkea, niin hän ei vanhanakaan poikkea siltä.” (Sananlaskut 22:6.)

  •   Rajoita internetin käyttöä. Isä nimeltä Daniel suosittelee iltaa ilman elektronisia laitteita. Hän sanoo: ”Meillä on ollut tapana olla katsomatta tv:tä ainakin yhtenä iltana viikossa. Silloin käytämme aikaa lukemiseen yhdessä tai erikseen.”

     Raamatun periaate: ”[Varmistautukaa] siitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä.” (Filippiläisille 1:10.)

  •   Näytä esimerkkiä. Karina, joka on kahden tytön äiti, ehdottaa: ”Kun luet lapselle, ole innostunut ja eläydy siihen, mitä luet, niin saat kertomuksen elämään. Jos isä tai äiti rakastaa lukemista, myös lapsi voi oppia rakastamaan sitä.”

     Raamatun periaate: ”Jatka ahkerasti julkista lukemista.” (1. Timoteukselle 4:13.)

 Kaikista lapsista ei tule innokkaita lukijoita. Jos olet kuitenkin itse innostunut lukemisesta, lapsi voi saada siitä tarvittavan kipinän. David, jolla on kaksi tyttöä, on tehnyt jotain muutakin. Hän kertoo: ”Minulla oli tapana lukea kaikki, mitä tytötkin lukivat. Niin pysyin kärryillä siitä, mikä heitä kiinnosti, ja meillä oli yhteisiä puheenaiheita. Meillä oli oma pieni kirjakerho. Se oli mukavaa!”