Veli Giandomenico Gullà työskentelee lääkärinä sairaalan ensiavussa Erbassa, joka sijaitsee Lombardiassa Italiassa. Hän on elänyt koettelevia aikoja COVID-19-pandemian takia. Vakaumuksensa vuoksi veljemme tuntee kuitenkin mielenrauhaa, ja sen ansiosta hän on pystynyt paremmin lohduttamaan toisia (2. Korinttilaisille 1:4). Tämä ilmenee siitä, mitä hän äskettäin kertoi, kun Italian haaratoimiston tiedotusosasto haastatteli häntä.

Seuraavassa on tiivistelmä veli Gullàn haastattelusta, jota on selvyyden vuoksi editoitu.

Millaisiin tilanteisiin olet joutunut tämän pandemian aikana?

Giandomenico Gullà: Sairaalassa, jossa työskentelen, kaikki tuli eteemme yhtäkkiä kuin tsunami. Koko sairaala on organisoitu uudelleen alhaalta ylös saakka tilojen saamiseksi osastoille, joissa hoidetaan yksinomaan koronapotilaita. Tilanne on surullinen, koska potilaat on eristetty eivätkä he voi olla fyysisesti kosketuksissa perheensä jäseniin, sukulaisiin tai ystäviinsä. Siksi pidän heidän läheisensä tilanteen tasalla puhelimitse. Kerran jouduin ilmoittamaan eräälle miehelle keskellä yötä, että hänen äitinsä oli kuolemaisillaan. Käytin omaa puhelintani videopuheluun. Sen ansiosta tuo mies saattoi nähdä äitinsä viimeistä kertaa, vaikkei tämä enää ollutkaan tajuissaan. Se oli koskettava hetki.

Miten Raamatun tuntemuksesi on lohduttanut sinua?

GG: Jotkut kollegani tuntuvat usein olevan ymmällään ja ahdistuneita, mutta minua henkilökohtainen Raamatun tutkiminen on auttanut säilyttämään tasapainon. Ymmärrän paremmin kuin koskaan ennen, että Jehova on valmistanut meitä näihin vaikeisiin aikoihin. Koska tiedän, että tämä pandemia todistaa Raamatun ennustusten täyttyvän, näen asiat oikeissa mittasuhteissa. Uskoni on melkoisesti lujittunut.

Miten Jehovalta tuleva lohdutus on auttanut sinua lohduttamaan toisia?

GG: Tunnen hyvin vahvasti, että hänen henkensä on auttanut minua niin perheessä kuin työssäkin. Pystyn sen avulla tukemaan myös veljiä, joilla on vaikeaa pandemian vuoksi.

Miten Jehova auttaa sinua lohduttamaan perhettäsi?

GG: Vaikka joudun työskentelemään pitkiä päiviä sairaalassa, pyrin pitämään yllä hyviä hengellisiä tottumuksia perheeni parissa. Tämä on selvästikin vahvistanut vaimoani, ja tunnemme olevamme lähempänä toisiamme. Perheen yhteinen palvonta auttaa minua lohduttamaan myös tytärtämme Ginevraa, joka on pian kolmevuotias. Hänkin tajuaa, että jokin on muuttunut, ja ilmaisee huolensa sanomalla esimerkiksi: ”En halua, että isä menee töihin, koska siellä on se koronavirus” tai: ”Pelkään, ettei isä enää tule takaisin.” Rauhoitamme häntä soittamalla alkuperäislauluja, ja tuota pikaa hän hymyilee jälleen.

Oletko kyennyt lohduttamaan jotakuta työtoveriasi?

GG: Eräs osastollani työskentelevä kollega alkoi äskettäin tutkia Raamattua. Tapasin hänet muutama vuosi sitten, kun työskentelin eräässä toisessa sairaalassa, ja keskustelimme silloin tällöin Raamatusta. Hän alkoi tutkia juuri ennen pandemian puhkeamista ja päätti jatkaa. Tätä nykyä tutkimme videopuhelun välityksellä – joskus jopa kahdesti viikossa. Oli koskettavaa kuulla hänen sanovan: ”Raamattukurssi auttaa minua saamaan elämäni järjestykseen. Mieleni on rauhallinen. Saan vastaukset siihen, miksi olemme olemassa ja mistä nykyinen tilanne johtuu. Usko, jota rakennan, antaa minulle vakautta ja toivoa tulevaisuuden suhteen.”

Miten olet kyennyt lohduttamaan veljiä ja sisaria seurakunnassa?

GG: Valitettavasti eräs sisar seurakunnastamme [sisar Daniela Sgreva] sairastui koronaan, ja hänet piti viedä sairaalaan. Otin yhteyden kahteen veljeen, joilla on ambulanssi, ja sovimme kuljetuksesta. Veljet ajoivat 50 kilometriä hakemaan häntä, ja hän oli valtavan iloinen nähdessään heidät. Kun hän saapui sairaalaan, häntä lohdutti nähdä minut ensiapupoliklinikalla, vaikka tilanne oli pelottava. Toivotin hänet tervetulleeksi, ja koska myös häntä kuljettaneet veljet ovat terveydenhuollon ammattilaisia, sisar oli nyt keskellä veljiä, jotka saattoivat olla lähellä häntä. Kiintymys ja tuki, jota hän sai veljiltä, vahvisti häntä. Täynnä kiitollisuutta hän sanoi: ”Tiedän, että Jehova ymmärtää meitä, mutta tällä kertaa hän on ylittänyt kaikki odotukset.”

Luotan joka päivä yhä enemmän Jehovaan ja hänen voimaansa. Kuuntelen työmatkoilla alkuperäislauluja ja saan niistä tarvitsemaani hengellistä ja henkistä voimaa. Kiitän Jehovaa hänen avustaan, ja kuunnellessani laulua Saan Jehovalta voimaa toistan mielessäni: ”Hän välittää ja rakastaa. Hän lohduttaa ja hän vahvistaa. Oon ehjä viimeinkin.”