Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Keyej onkak miak Biblias?

¿Keyej onkak miak Biblias?

¿Keyej kitajtolkepanij miak Biblias? ¿Tikonnemilia ke yankuik Biblias tapaleuiaj oso teouijmakaj maj moajsikamati iTajtol Dios? Tikmatiskej kani kikixtijkej techpaleuis maj tikmatikan ox tapaleuiaj.

Yekinika maj tikitakan akoni kijkuiloj Biblia uan kemanian.

YEKINIKA BIBLIA

Miakpa, Biblias kipiaj ome taxelolmej. Yekinika kipia 39 amatajkuilolmej tein kitematiltiaj “ojtsin de Totajtsin Dios” (Romanos 3:2). Ika inepaleuil Dios, seki takamej akin amo kikaujkej kijkuilojkej nejin amatajkuilolmej, tein uejkauak kemej mil cien xiujmej tein peuak itech xiuit 1513 a.i.t. (achto itech totonaluan) hasta tepitsin satepan itech xiuit 443 a.i.t. Kijkuilojkej okachi ika tajtol hebreo, yejua ika tiktokaytiaj nejin taxelol Escrituras Hebreas, tein no moixmati kemej “Antiguo Testamento”.

Ojpatika taxelol kipia 27 amatajkuilolmej tein no pouij itech “Tajtoltsin de Dios” (1 Tesalonicenses 2:13). Dios ika ichikaualis kinpaleuij seki imomachtijkauan Jesucristo akin amo kikaujkej maj kijkuilouanij nejin amatajkuilolmej, tein okachi amo uejkauak, kemej sesenta xiujmej tein peuak itech xiuit 41 i.t. (itech totonaluan) hasta xiuit 98. Kijkuilojkej okachi ika tajtol griego, yejua ika nejin taxelol tiktokaytiaj Escrituras Griegas Cristianas, tein no moixmati kemej “Nuevo Testamento”.

Nejin 66 amatajkuilolmej yejua tein kipia Biblia uan ompa ijkuiliujtok tein Dios kineki techmatiltis. Sayoj ke ¿keyej kitajtolkepkej okachi Biblias? Maj tikitakan eyi taman keyej motajtolkepanij.

  • Porin tapaleuiskia maj uelikan kiixtajtoltikan Biblia itech inintajtol.

  • Porin tapaleuiskia maj moyektaliani nepololmej tein kipiakej akin oksepa kimaijkuilojkej uan maj ijkuiliujto kemej yekinika Biblia.

  • Porin ijkon ijkuiliujtoskia ika tajtolmej tein axkan mokuij.

Maj tikitakan keniuj moixyekankej ika nejon keman kitajtolkepkej yekinika ome Biblias.

SEPTUAGINTA GRIEGA

Kemej trescientos xiujmej achto ke ualaskia Jesús, sekin motelmachtianij judíos peujkej kitajtolkepaj Escrituras Hebreas itech okse tajtol: griego. Nejin moixmatik kemej Septuaginta griega. ¿Keyej kichijchiujkej? Porin kinekiaj kinpaleuiskej miakej judíos akin itech nejon tonalmej tajtouayaj griego uan amo hebreo maj kisentokakan kiixtajtoltikan “Tajkuilolamatsin de Dios” (2 Timoteo 3:15).

Septuaginta no kinpaleuij miakej millones akin amo katkaj judíos uan tajtouayaj griego maj kiixmatikan tein tamachtia Biblia. ¿Keniuj? Tamachtijkej Wilbert Howard kijkuiloj: “Ajsitokya dos mil xiujmej achto nejin Biblia yejua tein kikuiaj akin kichiuayaj kemej Cristo, uan akin uejka kiteixmatiltiayaj iTajtol Dios yayaj hasta kampa mosentiliayaj judíos uan kinextiayaj ke Jesús katka Mesías” (Hechos 17:3, 4; 20:20). Motelmachtijkej Frederick Bruce, kijtoua ke nejon kichiuak maj judíos “amo kinyolnotsaniok Septuaginta”.

Ijkon kemej imomachtijkauan Jesús kiseliayaj amatajkuilolmej tein pouiaj itech Escrituras Griegas Cristianas, peujkej kisentiliaj iuan Septuaginta tein kikixtijkej itech Escrituras Hebreas, uan ijkon mochijchiuak Biblia tein axkan tikpiaj.

VULGATA LATINA

Kemej trescientos xiujmej satepan ke moajxitiskia nochi Biblia, Jerónimo akin motelmachtiaya taneltokalismej kitajtolkepak se Biblia itech tajtol latín tein satepan moixmatik kemej Vulgata latina. ¿Keyej monekia mokixtis okse Biblia itech tajtol latín ta onkayajya miakej? The International Standard Bible Encyclopedia kijtoua ke Jerónimo kinekia kiyektalis “tein amo kuali motajtolkepak, tein amo kuali moijkuiloj, tein kiajxitilijkej uan tein kikixtilijkej”.

Jerónimo kiyektalij miak nejon nepololmej. Sayoj ke, satepan tayekananij itech taneltokalis amo kuali taixejekojkej: kiixtalijkej maj sayoj mokuini Biblia Vulgata latina, uan miak xiujmej ijkon mochiuak. Sayoj ke nejon amo tapaleuij maj nochin kiajsikamatikan Biblia porin satepan miakej amo kiajsikamatkejok latín.

MOTAJTOLKEPAJ YANKUIK BIBLIAS

Itech nejon tonalmej, no motajtolkepkej okseki Biblias kemej Peshitta siríaca tein semi moixmati, tein mochijchiuak itech makuiltika siglo. Sayoj ke hasta siglo catorce peuak oksepa motemoua maj nochin uelikan kiixtajtoltikan Biblia itech inintajtol.

Ompa Inglaterra, itech itamian siglo catorce, John Wyclef peuak kikui Biblias tein moajsiaj itech tajtolmej tein amo mokuiajok uan kitajtolkepak itech tajtol inglés uan ijkon miakej ueliskiaj kiajsikamatiskej. Tepitsin satepan, Johannes Gutenberg kichijchiuak se yankuik tepos tein ika moamakixtiayaj amatajkuilolmej, nejon tapaleuij maj motelmachtianij ika Biblia kiamakixtikan uan maj kimoyauakan yankuik Biblias itech miak tataman tajtolmej tein mokuiaj ompa Europa.

Keman peuak mokixtiaj miak tataman Biblias ika tajtol inglés, moajsikej akin kijtojkej ke amo monekia motajtolkepaskej miak tataman Biblias itech sayoj se tajtol. Sayoj ke, kemej itech siglo dieciocho tiopixkat, John Lewis akin kayot Inglaterra kijkuiloj: “Tajtolmej mokuij miak xiujmej uan satepan amo moajsikamatijok, yejua ika moneki maj oksepa moitakan Biblias tein ne uejkauj motajtolkepkej uan ijkon maj kipiakan tajtolmej tein axkan mokuij uan tein nochin uelis kiajsikamatiskej”.

Axkan, onkak miak taman tein kinpaleuia akin motelmachtiaj tein kipia Biblia maj ueli kiitakan Biblias tein motajtolkepkej ne uejkauj. Okachi kuali kiajsikamatij tataman tajtolmej tein ika moijkuiloj Biblia uan kipiaj uejkauj amatajkuilolmej tein yankuixtok kiajsinij. Ika nejon, okachi ueli kimatij tein ijkuiliujtoya itech yekinika Biblia.

Kemej tikitaj, semi tapaleuia maj se kipia Biblias tein yankuixtok motajtolkepanij, maski moneki se kiixpejpenas ika nejmachkayot. * Sayoj ke, komo netasojtalis tein kipialiaj Dios kinyololinia akin oksepa kiitaj Biblia uan kikixtiaj se yankuik, semi techpaleuia tein kichiuaj.

 

^ párr. 24 Xikonita tamachtilis “Cómo escoger una buena traducción de la Biblia”, tein mokixtij itech La Atalaya 1 de mayo de 2008.