Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Akin okixexelo Biblia ika tlakotonalmej uan tlaxelolmej?

¿Akin okixexelo Biblia ika tlakotonalmej uan tlaxelolmej?

XIMOKUAYEJYEKO tika itech achto siglo uan tikchiua ken Cristo uan motlanechikol okiseli se carta tlen okititlanki tlatitlanil Pablo. Ijkuak tikkaki ken kitlajtoltiaj non carta, tikita ken Pablo kintekitiltia miakej tlaxelolmej tlen katej itech “itlajkuilol Dios” noso Tlen omoijkuilo ika tlajtoli hebreo (2 Timoteo 3:15). Uelis tikijtoa: “Nechpaktiskia niktlajtoltis non tlaxelol”. Pero itech nonmej tonalmej, oui okatka kajsiskiaj se tlaxelol. ¿Tleka?

AMO OKIPIAYA TLAKOTONALMEJ NION TLAXELOLMEJ

Ma tikitakan ken oijkuilitoka “itlajkuilol Dios” ijkuak okatka Pablo. Itech nin página mota seki tlajtolmej itech amochtli tlen okijkuilo Isaías tlen poui itech Rollos tlen okinmajsikej itech Ueyi atl Miktok. Ken tikita, amo kipia puntuación. Uan noijki amo kipia tlakotonalmej nion tlaxelolmej ken axkan tiktekitiltiaj.

Akinmej okijkuilojkej Biblia amo okixexelojkej iTlajtol toTajtsin Dios ika tlakotonalmej uan tlaxelolmej. San sekan okijkuilojkej pampa nochi kitlajtoltiskiaj uan amo okipiaya tlakotonalmej. Axkan, ijkuak tikseliaj se carta tlen otechtitlanili ikaj akin tiktlasojtlaj, tiktlajtoltiaj nochi uan amo san seki.

Sapanoa oui okitlajtoltiayaj iTlajtol toTajtsin Dios ijkuak amo okipiaya tlakotonalmej nion tlaxelolmej. Ijkuak Pablo okijkuiloaya se carta san okijtoaya “itlajkuilol Dios kijtoa” noso “ijkó kemi yowejka okijto Isaías” (Romanos 3:10; 9:29). Uan oui kinmajsiskiaj nonmej tlaxelolmej, san uelis kinmajsiskiaj tla kuali okixmatiayaj “itlajkuilol Dios”.

Ijkuakon, “itlajkuilol Dios” amo okatka ajsitok. Pero itlamian achto siglo, yokipiaya 66 amochmej. Ik non, axkan nochtin akinmej kitlajtoltiaj Biblia kinpaktia pampa kipia tlakotonalmej uan tlaxelolmej tlen kinpaleuiaj ma kajsikan tlen kitemoaj, ken tlaxelolmej tlen okinmijkuilo Pablo.

Pero uelis ikaj motlajtlanis: “¿Akin okintlalili Biblia tlakotonalmej uan tlaxelolmej?”.

¿AKIN OKINTLALILI TLAKOTONALMEJ?

Sekimej kijtoaj Biblia okintlalili tlakotonalmej se ixtlamatki inglés, Stephen Langton, akin satepan omochi arzobispo de Canterbury. Uan okintlalili ijkuak opejki siglo 13, ijkuak otlamachtiaya itech Universidad de París.

Yiuejkika, akinmej omomachtiayaj Biblia tlatlamantli okiyejyekojkej ken kixexeloskiaj ika tlakotonalmej uan tlaxelolmej pampa amo oui kinmajsiskiaj tlaxelolmej. Ximokuayejyeko ken amo okachi oui tiktemos se tlaxelol itech se tlakotonal uan amo itech nochi se amochtli, ken amochtli tlen okijkuilo Isaías, tlen kipia 66 tlakotonalmej.

Pero non amo melauak okinpaleui. Ixtlamatkej tlatlamantli okixexelojkej Biblia. Se neskayotl, Evangelio de Marcos semi okixexelojkej ika kanaj 50 tlakotonalmej, uan amo san ika 16 ken axkan xexelitok. Itech París, ijkuak okatka Langton, ompa okatkaj miakej tlen omomachtiayaj tlen oualayaj itech miakej tlatlamantli uejueyij altepemej uan okinuikayaj inBiblias. Pero akinmej otlamachtiayaj uan akinmej okinmachtiayaj, oui okinmajsiayaj tlaxelolmej. ¿Tleka? Pampa inBiblias tlatlamantli oxexelitokaj.

Ik non, Langton okse tlamantli okitemo ken kixexeloskia Biblia. Ijkon ken kijtoa amochtli El Libro. Historia de la Biblia (Amochtli. Ken omoijkuilo Biblia), ijkon ken okixexelo “okinpakti miakej akinmej okitlajtoltiayaj uan okijkuiloayaj Biblia uan okixmatkej itech nochi ueyi altepetl Europa”. Ijkon ken Langton okixexelo Biblia, miakej Biblias axkan ijkon xexelitokej.

¿AKIN OKINTLALILI TLAXELOLMEJ?

Kanaj 300 xiuitl satepan, itech siglo 16, se tlakatl francés tlen omotokayotiaya Robert Estienne akin okinchijchiuaya amochmej uan okinpaleuiaya tlaltikpaktlakamej, okichi amo oui ma kinmajsikan tlaxelolmej itech Biblia. Ye okinekiaya miakej ma momachtikan Biblia, uan okitak amo oui yetoskia tla Biblia kintlaliliskiaj tlakotonalmej uan tlaxelolmej.

Amo ye Estienne akin achto omokuayejyeko kixexeloskia Biblia ika tlaxelolmej. Seki xiuitl achto, judíos tlen okinchijchiuayaj copias itech Tlen omoijkuilo ika tlajtoli hebreo noso Antiguo Testamento okixexelojkej ika tlaxelolmej pero amo ika tlakotonalmej. Ijkon ken opanok ika tlakotonalmej, amo san se tlamantli okatka ken kixexeloskiaj tlaxelolmej.

Estienne okixelo Nuevo Testamento uan tlaxelolmej okintlalili yankuik números uan okisetili iuan Escrituras Hebreas. Uan itech xiuitl 1553, okichijchi achto Biblia ika tlajtoli francés ika tlaxelolmej uan tlakotonalmej ken axkan tikinmixmatij. Sekimej amo okinpakti uan okijtojkej tla kixexeloskiaj ika tlaxelolmej, ayakmo moajsikamatiskiaj. Maski ijkon okijtojkej, oksekimej tlen okinchijchiuayaj Biblias noijki ijkon opejkej kixexeloaj.

TECHPALEUIA OKACHI KUALI MA TIMOMACHTIKAN BIBLIA

Uelis ikaj kijtos amo miak ipati Biblia ma kipia tlakotonalmej uan tlaxelolmej, pero non kichiua sejse tlaxelol ma kipia se número kanin uelis tikajsiskej, ijkon ken sejse kali kipiaj dirección. ToTajtsin Dios amo otlanauati Biblia ma kitlalilikan tlakotonalmej uan tlaxelolmej, uan ualeua mota oksekan omonekiaya kixexeloskiaj. Pero ken Biblia kipia tlakotonalmej uan tlaxelolmej, totoka tikinmajsij tlaxelolmej tlen tikinpatioitaj, ijkon ken ijkuak totoka tikajsij itech se amatl noso se amochtli, se tlajtoli tlen otiktlapaluijkej uan tlen tiknekij tikilnamikiskej.

Maski ken xexelitok Biblia sapanoa techpaleuia, tlen okachi kipia miak ipati: ma tikajsikamatikan tlen toTajtsin Dios kineki techiluis. Ximochijchikaua xiktlajtolti nochi se tlapoualistli uan amo san se tlaxelol. Tla ijkon tikchiuas, okachi tikmatis tlen kijtoa iTlajtol toTajtsin Dios uan ijkon uelis timomakixtis (2 Timoteo 3:15).