Ir al contenido

Ir al índice

TAPANMANTA | BIBLIAQA KUNANKAMA KASHALLANPUNI

Bibliaqa mana chinkarqachu

Bibliaqa mana chinkarqachu

¿IMATAJ KARQA? Bibliata qhelqajkunaqa papiro nisqapi chayri animalespa qarasninpi qhelqarqanku (2 Timoteo 4:13). * ¿Imaraykutaj Biblia chinkanman karqa?

Papiroqa tiemponman pʼakirakun, tʼojrayapuntaj. Ñaupa tiempo Egipto suyumanta estudiaj runas, Richard Parkinson chantá Stephen Quirke ajinata ninku: “Tiemponmanqa uj papiro hoja thantakapojtin kʼaspisitusnillanña qhepakun, jallpʼamantaj tukupun. Jallchʼasqa kashaspataj uj rolloqa qorwariapun, ismurparintaj, qʼoñi kasqanrayku. Pʼampasqa kajtintaj, jukʼuchas, khurustaj tukupun, astawanqa termas nisqa sikʼimiras”, nispa. Wakin papirosqa usqhayllata thantakaporqanku, tarisqankutawan ancha ruphayman chayri qʼoñiman churasqankurayku.

Qarapi qhelqasqasqa mana papiro jinachu usqhayllata thantakapun, chaywanpis mana allinta apaykachakojtenqa thantakullantaj ancha qʼoñipi chayri ruphaypi kajtin. * Khuruspis tukuykullankutaj. Chayrayku ashkha qhelqasqasqa mana kunankama kanchu. Bibliawanpis ajinallataj kanman karqa chayqa, chaypi nisqan chinkapunman karqa.

¿IMARAYKÚ BIBLIA KASHALLANPUNI? Israelitasman Leyta qokusqanpi kamachikorqa, Israelmanta tukuy reyes paykunapaj uj libropi qhelqanankuta Bibliaj ñaupaj phishqa librosninta (Deuteronomio 17:18). Chantapis sumaj qhelqerisqa, ashkha copiasta qhelqarqanku, chayrayku ñaupa cristianospa tiemponkupi Diospa Palabranmanta qhelqasqasqa Israelpa sinagogasninpi, Macedoniapipis karqaraj (Lucas 4:16, 17; Hechos 17:11). ¿Imajtintaj chay qhelqasqas kunankama kashallanpuni?

Wañusqa Qochapi tarikusqan qhelqasqasqa, chʼaki lugar qaqa juskʼuspi, chaypitaj tʼuru pʼuñituspi jallchʼasqankurayku may chhika watasta karqa.

Mosoj Testamentomanta sumajta yachaj Philip Comfort sutiyoj runa nin: “Yachakusqanman jina judiosqa ñaupa qhelqasqasta mana thantakunanpaj tʼuru pʼuñituspi jallchʼaj kanku”, nispa. Ñaupa tiempomanta cristianospis, ajinallatataj ruwasqanku. Chayrayku Bibliamanta wakin qhelqasqasta tʼuru pʼuñituspi tarerqanku, laqha juchʼuy cuartospi jina, qaqa juskʼuspi, chʼaki lugarespitaj.

¿IMAPÍ TUKORQA? Bibliamanta tarisqanku may chhika qhelqasqasqa kunankama kankuraj, wakenqa 2.000 watas kurajniyojña. Ni mayqen librojta kanchu chay chhika qhelqasqas, may unayniyojtaj.

^ párr. 3 Papiroqa chay sutiyoj plantallamantataj ruwasqa, chay plantataj yakus tiyan chayllapi wiñan.

^ párr. 5 Declaración de Independencia de los Estados Unidos nisqa actapis, qarapi qhelqasqa karqa. Kunankama niraj 250 wataschu pasajtinpis tʼojrayapusqanrayku letrasnin manaña allinta rikukunchu.