Ir al contenido

Ir al índice

CREEYNIYOJKUNAMANTA YACHAKUNAPAJ | JOSÉ

“Manachu Dios chaykunataqa sutʼinchan?”

“Manachu Dios chaykunataqa sutʼinchan?”

JOSEQA laqha pasillopi jumpʼi suruyta purerqa. Sinchʼita trabajarqa, qʼoñipis mana awantay atina karqa. Pʼunchay kajtinpis chay ukhoqa laqhalla karqa. Carcelqa horno jina kasharqa. Joseqa chaypi kausasqanrayku chay ukhuta allinta rejserqa. Respetasqa kaspapis presollapuni karqa.

Joseqa mayta faltacharqa wasinta, tatanpa uywasninta, Hebrón orqosta ima. Chantapis 17 watayoj kashaspa tatanpa kamachisqanta juntʼananpaj karuta purinan karqa. Presochasqa kashaspataj chay ukhullapiña purerqa. Hermanosnenqa chejnisqankurayku wañuchiyta munarqanku, wata runata jinataj venderparqanku. Chay rantej runastaj Joseta Egiptoman aparqanku, chaypitaj Potifarpa wasinpi trabajarqa, chay runaqa Faraonpa kuraj kaj kamachin karqa. Tiempo pasasqanman jinataj Joseqa Potifarwan mayta munachikorqa. Jinapis Potifarpa warmenqa qhasimanta Joseta juchacharqa paywan puñuykuyta munasqanta nispa. Chayrayku Joseqa carcelman wisqʼaykuchikorqa (Génesis, capítulos 37, 39). *

Joseqa 28 watayojña kashaspa, 10 watataña wata runa jina, wisqʼasqataj kasharqa. Kausaynenqa mana yuyasqanman jinachu karqa. ¿Maykʼajllapis kacharichisqachu kanman karqa? ¿Tatanta, hermanon Benjaminta watejmanta rikunmanchu karqa? ¿Mashkha tiempotawantaj wisqʼasqa kanman karqa?

¿Maykʼajllapis José jina llakiypi rikukorqankichu? Kausayqa mana jóvenes kashaspa yuyasqanchejman jinapunichu. Wakin kutispi llakeyqa mana tukukunanpaj jina kanman. ¿Imaynatá Josej kausaynin yanapawasunman? Chayta qhawarina.

“DIOSQA PAYWAMPUNI KARQA”

Joseqa, Jehová Dios paywanpuni kashasqanta yacharqa. Chaytaj sinchʼita sayanallanpajpuni yanaparqa. Presochasqa kashajtinpis Diosqa payta bendecillarqapuni. Biblia nin: “José carcelpi kashajtimpis, Tata Diosqa paywampuni karqa, tukuy imapi payta khuyaspa. Jinamanta Joseqa carcelta qhawajkunaj kurajninwanñataj munachikorqa” (Génesis 39:20-23). Chantapis Joseqa mayta trabajallarqapuni, jinamanta Diosqa bendicerqa. Mana sapallanchu kashasqanta yachaytaj maytachá sonqocharqa.

Joseqa mana yachaspa ichá jinata tapukoj: “¿Jehová wiñaypajchu kaypi saqewanqa?”, nispa. Jinapis chaytachá astawan Diosmanta mañakoj. Mana yuyasqanman jinallataj Josej mañakusqanta Dios uyarerqa. Uj pʼunchayqa carcelpi chʼajwa oqharikorqa iskay runastawan wisqʼaykusqankurayku. Paykunaqa Faraonpa kamachisnin karqanku. Ujnenqa tʼantata ruwajkunata, ujnintaj vinota ruwajkunata kamachej (Génesis 40:1-3).

Presosta qhawaj capitannin, Joseman nerqa chay iskay presosman imatachus mañasqankuta jaywananta. * Uj chʼisi iskaynin presos sutʼipi jina mosqokusqanku. Qʼayantintaj Joseqa llakisqa kashasqankuta reparaspa taporqa: “Imamanta llakisqa kashankichejri?” (Génesis 40:3-7). Chay runasqa ichá José kʼachamanta parlapayasqanrayku imachus llakichisqanta willarqanku. Joseqa mana yacharqachu chay parlasqan yanapananta. Joseqa mana chay runasmanta llakikunmanchu karqa chayqa, nichá paykunawan parlariyta atinmanchu karqa. Chaytaj yachachiwanchej noqanchejpis wajkunamanta llakikuna kasqanta. Ajinamanta Diospi creeyniyoj kasqanchejta rikuchisunman.

Joseqa waj presosta allinpaj qhawarqa, kʼachataj karqa

Chay iskay runasqa mosqokusqankurayku llakisqa kasharqanku, nitaj yacharqankuchu imachus niyta munasqanta. Chayrayku Joseman willarqanku. Egiptomanta runasqa maytapuni mosqoypi creej kanku, chayrayku pichus sutʼinchayta atisqanta maskʼaj kanku. Chay iskay runasqa mana yacharqankuchu Jehová chayta mosqochisqanta, Josetaj chayta yacharqa. Chayrayku paykunaman nerqa: “Manachu Dios chaykunataqa sutʼinchan? Willariwaychej chay mosqokusqaykichejta”, nispa (Génesis 40:8). Kay tiempopipis Bibliamanta yachakojkunaqa José llampʼu sonqo kasqanmanta mayta yachakunkuman. Chayrayku mana jatunchakuspa Diospi atienekuna tiyan Palabranta allinta entiendenanchejpaj (1 Tesalonicenses 2:13; Santiago 4:6).

Ñaupajtaqa vinota ruwajkunata kamachej mosqoyninta willarerqa. Payqa mosqokusqa kinsa ramitasniyoj uva sachʼawan. Uvas sumaj poqosqaña kajtinkutaj reypa copanman chʼirwaykusqanta. Joseqa, Diospa yanapayninwan imachus chay runaj mosqoynin niyta munasqanta entienderqapacha. Chay runamantaj nerqa chay kinsa ramitasqa kinsa pʼunchaykuna kasqanta: kinsa pʼunchaymantawan watejmanta Faraonpaj trabajananta. Pay kusirikojtintaj, José nerqa: “Faraonmanqa noqamanta willankipuni [...]. Qampis noqamanta khuyarikuwankipuni ari. Noqataqa hebreospa jallpʼanmanta suwamuwanku, chayrayku noqaqa mana kay carcelpi kanaypaj jinachu kani, imaraykuchus mana ima sajratapis ruwanichu” (Génesis 40:9-15).

Tʼantata ruwajtaj chayta uyarispa mosqokusqanta Joseman willarillarqataj. Payqa mosqokusqa kinsa canastas uman patapi kashasqanta. Chay canastasqa tʼantamanta juntʼa kashasqanta, ujnin canastamantataj pʼisqos tʼantata mikhushasqankuta. José chayta entiendenanpaj, Dios yanapallarqataj. Chay kutipitaj mana allin willaykunachu karqa. José nerqa: “Chay kinsa canastasqa kinsa pʼunchay kanku; chaymanta Faraonqa umaykita qholuchispa, sachʼaman warkhuchisonqa, pʼisqostaj jamuspa, aychasniykita mikhonqanku” (Génesis 40:16-19). Joseqa, Diospa kamachisnin jinallataj, mana manchachikuspa willarqa, mana allin willaykuna kajtinpis (Isaías 61:2).

Kinsa pʼunchayninmantaj José sutʼinchasqanman jinapuni karqa. Faraón diachakushasqan pʼunchaypi 2 kamachisninta juzgarqa. (Diospa llajtanqa mana diachakusta ruwajchu kanku). José nisqanman jinataj tʼantata ruwajqa wañuchisqa karqa, vinota ruwajkunata kamachejtaj perdonasqa, vinotataj Faraonman jaywallarqapuni. Jinapis vinota ruwajkunata kamachejqa Josemanta qonqaporqa (Génesis 40:20-23).

“CHAYQA MANA NOQAMANTACHU”

Joseqa iskay wataña carcelpi karqa (Génesis 41:1). Payqa may llakisqachá kasharqa. Josetaqa, Jehová yanaparqa chay runaspa mosqoyninkuta sutʼinchananpaj. Chayrayku Joseqa ichá suyakoj carcelmanta llojsillaytaña. Jinapis wisqʼasqallapuni kasharqa. Josepajqa chay iskay watas may llakiypunichá karqa, chaywanpis payqa Jehovapi atienekullarqapuni. Llakiywan atipachikunanmantaqa ñaupajllamanpuni riyta munarqa, aswan kallpachasqataj karqa (Santiago 1:4).

Kay tiempopipis sajra pachapi kausakusqanchejrayku tukuy sinchʼita sayananchej tiyan. Llakiykunata atipanapajqa, Dios pacienciata, sonqo tiyaykuyta ima qonawanchejta necesitanchej. Diosqa Joseta yanaparqa, noqanchejtapis llakiykunata atipanapaj, nisqanpi suyakunapajtaj yanapawasun (Romanos 12:12; 15:13).

Vinota ruwajkunata kamachej, Josemanta qonqapojtinpis Jehovaqa mana qonqaporqachu. Uj chʼisi Faraonqa iskay mosqoykunata mosqokusqa. Chay mosqoyninpi Faraonqa rikusqa, Nilo mayumanta qanchis sumachaj wira wakasta llojsimushajta, chaykunaj qhepantataj qanchis millay tullu wakasta. Chantá chay millay tullu wakasqa chay wira wakasta oqoykusqankuta. Qhepan mosqoyninpitaj rikusqa qanchis sumachaj trigo umasta uj wiñayllamanta wiñashasqanta. Chayllamantataj wiñasqanku qanchis chʼaki trigo umas, mayqenkunachus chay qanchis sumachaj trigo umasta mikhuykusqanku. Qʼayantintaj Faraonqa jinata mosqokusqanmanta may llakisqa kasharqa; chayrayku sutʼinchapunankupaj tukuy yatirista, yachayniyojkunatawan wajyachisqa. Chaywanpis ni mayqenninku sutʼinchayta atisqankuchu (Génesis 41:1-8). Ichá paykunaqa mana uj yuyayllaman chayayta aterqankuchu. Jinapis Faraonqa sonqo pʼakisqa qhepakorqa yachayta munaspa.

Vinota ruwajkunata kamachejqa, chaypacharaj Josemanta yuyarikorqa. Sonqon juchachasqanrayku Faraonman willarqa iskay wata ñaupajta uj joven, paypa mosqoyninta chantá tʼantata ruwajpa mosqoyninta allinta sutʼinchasqanta. Faraontaj Joseta wajyachimorqapacha (Génesis 41:9-13).

Joseqa Faraonpa kamachisninta rikuspa may kusisqachá kasharqa. Joseqa usqhayllata allin pʼachasta churakorqa, sunkhanta chujchantapis sumajta kʼutukorqa, egipciospa costumbrenkuman jina. Chantapis reywan parlananpaj Jehovamanta, ¡maytachá mañakorqa! Uj ñawi chʼirmiyllapi Faraonpa ñaupaqenpiña kasharqa. Faraonqa Joseman jinata nerqa: “Noqa mosqokuni, nitaj pipis kanchu sutʼinchapuwaj; uyarinitaj qan mosqoykunata uyarispa sutʼinchasqaykita”, nispa. Josetaj llampʼu sonqo kasqanta Diospi atienekusqantataj rikuchispa nerqa: “Chayqa mana noqamantachu; Dios atin sutʼinchapusuyta allinniykipaj”, nispa (Génesis 41:14-16).

Jehovaqa llampʼu sonqosta, cheqan runastapis munakun. Chayrayku Josetapis sutʼinchananpaj yanaparqa, mayqentachus Egiptomanta yatiris, yachayniyojkunapis mana aterqankuchu. Joseqa, Faraonpa mosqoykunasnin ujlla kasqanta nerqa. Faraón iskay kutita mosqokusqantaj niyta munarqa “Diosqa ruwanampuni kashan chayta” juntʼananta. Chay wira wakas, sumachaj trigo umaspis niyta munarqa Egiptopi qanchis watasta sumajta mikhuykuna poqonanta. Tullu wakas, chʼaki trigo umastaj niyta munarqa qanchis watasta yarqhayñataj kananta. Yarqhayqa anchapuni kanan karqa mana awantay atina (Génesis 41:25-32).

Joseqa mana jatunchakuspa Faraonman nerqa: “Chayqa mana noqamantachu”

Faraonqa yacharqa José mosqoyninta allinta sutʼinchapusqanta. Jinapis, ¿imatá Faraón ruwanman karqa? Joseqa “uj sumaj yuyayniyoj, yachayniyoj runata” maskʼananta nerqa chay llajtamanta cuentayoj kananpaj. Chay qanchis wata jamojtin trigota tantananpaj tukuy runas yarqhay wataspi mikhunankupaj (Génesis 41:33-36). Joseqa chayta ruwananpaj sumaj wakichisqa kasharqa. Jinapis mana nerqachu pay chay cargoyoj kayta atisqanta. Imaraykuchus mana jatunchakuyta munarqachu nitaj chaypi yuyallarqapischu. Noqanchejpis Jehová Diospi atienekusun chayqa, mana noqallanchejpi yuyaspa allinnillanchejta maskʼasunchu. Diosllapi atienekuna, suyakunataj paylla yachan imaynatachus allinchananta.

‘¿WAJ RUNATA TARISUNMANCHU KAY RUNATA JINA?’

Faraonwan kamachisninwanqa José nisqan allin kasqanta repararqanku. Faraonqa reparallarqataj Joseta Diosnin yanapashasqanta. Chayrayku tukuy kamachisninpa ñaupaqenpi taporqa: “Waj runata tarisunmanchu kay runata jina Diospa espiritunniyojta?” nispa. Josemantaj nerqa: “Mana pipis kanchu qan jina sumaj yuyayniyoj, yachayniyoj runa. Dios qanmanqa yachachisunki kay tukuy imas kananmanta. Qanmin kamachinay wasipi imaschus ruwanamanta kamachiy ari, tukuy runastaj qampa kamachisqaykita kasusonqanku. Noqalla qanmanta aswan kuraj kasaj”, nispa (Génesis 41:38-41).

Faraonqa parlasqanta juntʼarqa. Kamacherqataj Joseman sumaj lino pʼachasta churanankuta. Selloyoj anillonta makinmanta orqhokuspataj Josejpa makinman churaykorqa. Chantapis qorimanta ruwasqa walqata churaykorqa. Ujnin sumaj kaj carretanmantaj wichariykucherqa tukuy Egipto jallpʼapi kamachinanpaj (Génesis 41:42-44). Tʼukunapaj jina Joseqa presochasqa karqa kunantaj reypa wasinpi kamachej jina trabajarqa. Egiptopeqa, Faraonlla Josemanta aswan atiyniyoj karqa. José Jehovapi atienekusqanqa sutʼi karqa. Diosqa rikorqa chay wataspi ima llakiykunapichus José rikukusqanta, maychus tiemponpitaj allincharqa. Chantapis Diosqa mana paypa llakiykunasnillantachu allincharqa astawanqa Israel llajtanta jarkʼarqa. Qhepan killasmanta revistapitaj chaymanta astawan parlasun.

Ashkha watastaña ima llakiyllapipis rikukunki chayqa pacienciakuy. Josemanta yuyarikuy, payqa llampʼu sonqo karqa, Diospi atienekorqa, kʼachataj karqa. Joseqa sinchʼillatapuni sayarqa, chayrayku Jehová payta bendicerqa.

^ párrafo 4 Kay 1 agosto chantá 1 noviembre 2014 Torremanta Qhawaj revistaspi “Creeyniyojkunamanta yachakunapaj” nisqa yachaqanasta leeriy.

^ párrafo 10 Egiptopeqa 90 kuraj laya tʼantas karqa. Chayrayku Faraonpaj tʼantata ruwajpa kamachenqa may rejsisqa karqa. Vinota ruwajkunata kamachejtaj vinota, cervezata wakichejkunamanta encargakoj. Chay runasqa vino allin, mana venenoyoj kanantataj qhawaj kanku. Imajtinchus wakin runasqa sapa kuti reypa contranpi oqharikoj kanku, wañuchiytataj munaj kanku. Chayrayku reyqa vinota ruwajkunata kamachejpi atienekunman karqa, yuyaychasqantapis japʼikunman karqa.