Agllashca temata ricungapaj

“Ñavita llujchijpica ñavitallatami llujchina” nishca leyca ¿imata ningapaj munan?

“Ñavita llujchijpica ñavitallatami llujchina” nishca leyca ¿imata ningapaj munan?

Cai leymandaca Bibliapica ¿imatata yachachin?

 “Ñavita llujchijpica, ñavitallatami llujchina” cangui nishca leytaca israelitacunamanmi Taita Diosca curca. Shinallata Jesús yachachijushpaca cai leymandapashmi yachachirca (Mateo 5:38; Éxodo 21:24, 25; Deuteronomio 19:21). Cai leypi nishcashnaca maijanbash pitapash llaquichijpica chashnallatami paipash llaquichi tucuna carca. a

 Pipash llaquichina munaihuan llaquichijpimi cai leypi nishcashnaca paitapash chashnallata llaquichina carca. Moisesman cushca leypica nijurcami: “Macashpa imatapash faquijpica, paitapash chashnallata faquichun. Ñavita surcujpica, paitapash ñavitallata surcuchun. Quiruta surcujpica, paitapash quirutallata surcuchun. Imashna caishujta chugrichishca cajpipash, chashnallatami paitapash chugrichinga” (Levítico 24:20).

 “Ñavita llujchijpica, ñavitallatami llujchina” nishca leyca ¿imapata carca?

 “Ñavita llujchijpica ñavitallatami llujchina” nishca leyca paicuna munashcashna rurachunga na carcachu. Ashtahuangarin culpata charij runata imata ruranata ricuchunmi cai leyca juezcunataca ayudan carca.

 Shinallata cai leyca llaquichingapaj munaihuan cajcuna ama llaquichina munaita charichunmi sirvirca. Taita Diospa cushca leyta pactachijta ricushpaca ashtacacunaca manllaimandami cutin chashna nalicunataca na ruran carca (Deuteronomio 19:20).

 Cunan punllapi Jesusta catijcunaca ¿chai leytaca cazunachu can?

 Na, cunan punllapi Jesuspa catijcunaca chai leytaca na catinachu can. Chai leyca Jesús cai alpaman shamushpa huañujpimi tucurirca (Romanos 10:4).

 Shinapash chai leyca Taita Dios imata pensashcata intindichunmi ayudan. Por ejemplo alita ruranatami Taita Diosca alicachin (Salmo 89:14). Shinallata Taita Diosca yachachinmi pipash nalita rurajpica “imashna llaquichina cashcashnallatami llaquichi tucuna” nishpa (Jeremías 30:11).

 “Ñavita llujchijpica, ñavitallatami llujchina” nishca leytaca pandatami intindishca

 Huaquingunaca caitami crishca: “Ñavita llujchijpica ñavitallatami llujchina” nishca leyca yapa nalimi carca.

 Na ciertochu can: Cai leyca llaquinaita llaquichichunga na carcachu. Ashtahuangarin culpata charij runata nara imatapash rurashpallatami juezcunaca imamanda llaqui apashcataca aliguta ricuna carca (Éxodo 21:28-30; Números 35:22-25). Cai leyca pitapash ama yapata yangamanda llaquichichunmi ayudarca.

 Huaquingunaca caitami crishca: “Ñavita llujchijpica ñavitallatami llujchina” nishca leyca pipash ñucanchita nalita rurajpica chashnallata tigrachina cashcata.

 Na ciertochu can: Moisesman cushca leypica cashnami nin: “Canda llaquichijpipash, na chashnallata llaquichinachu cangui. Cambaj llacta puratapash, ama fiñashpalla puringuichu” (Levítico 19:18). Cai leyca ñucanchita imatapash rurajpi chashnallata tigrachingapaca na carcachu. Ashtahuangarin Jehová Diospi confiachun, Jehová churashca juezcuna alita ruranata confiachunmi carca (Deuteronomio 32:35).

a Punda tiempopi tiashca leycunaca “ñavita llujchijpica ñavitallatami llujchina canguichi” nishca leypi nishcashnami ruran carca. Chai leytaca talión nishpami rijsin carca. Latín shimipica lex talionis ninmi carca.