Agllashca temata ricungapaj

Abortomandaca Bibliapica ¿imatata yachachin?

Abortomandaca Bibliapica ¿imatata yachachin?

Bibliapi imata yachachijta ricupashun

 Bibliapica aborto shimica na tianllu. Shinapash Bibliapa huaquin textocunapica Taita Diospaca causai ninan valishca cashcatami ricuchin. Shinallata vijsa ucupi chaira viñajuj huahuagupa causaipash Taita Diospaca valishca cashcatami ricuchin.

 Causaica Taita Dios carashcami can (Génesis 9:6; Salmo 36:9). Taita Diospaca tucuicunapa causaimi valishca can. Shinallata mamapa vijsa ucupi cashca huahuacunapa causaipashmi valishca can. Shinaca vijsa ucumanda nara llujshishca huahuagucunata pipash paicunapa munai huañuchishpaca, shuj asesinomi tucun.

 Israelitacunaman cushca leypica Taita Diosca cashnami nijurca: ‘Ishcai runacuna macanajunajushpa vijsayu huarmita chayachijpica, huahuaguta ungushpapash na imapash pasajpica chai huarmipaj cusa nishcashna llaquichij runa pagajtami juezcunaca ricuna can. Shinapash huahua cashpa o mama cashpa huañujpica llaquichij runapashmi huañuchi tucuna can’ (Éxodo 21:22, 23, TNM). a

 Gentecunapa causaica ¿ima horamandapachata callarin?

 Taita Diospaca, causaica shuj huarmi chairalla vijsandi tucushcamandapachami valishca can. Taita Diosca paipa shimi Bibliapica nara nacirishca shuj huahuagutaca siempremi shuj gentetashna ricun. Mamapa vijsa ucupi huahuagupa causaihuan, shinallata chairalla ungushca huahuagupa causaihuanga Taita Diospa igual cashcatami huaquin yuyaicunapi ricupashun.

  •   Taita Diospa espíritu santo yuyachijpimi rey Davidca Taita Diostaca cashna nirca: “Muyushna chaira viñai callarijujpipash, canga ricujushcanguimi” (Salmo 139:16). Shinaca Taita Diosca Davidtaca nara nacirijpipash shuj gentetashnami ricurca.

  •   Shuj yuyaitapash ricupashun. Taita Diosca Jeremiastaca nara nacirijpillatami paipa profeta cachun agllashca carca. Taita Diosca nircami: “Candaca, cambaj mamapaj vijsajpi nara tiajpillatami, ña rijsircani. Nara huacharijpillatami candaca, ñucapajlla causachun shicanyachircani. Candaca, ñuca ima nishcata llactacunapi villachunmi churarcani” (Jeremías 1:5).

  •   Lucasca, Lucas librota escribij cashpapash doctormi carca. Nara nacirishca huahuamanda parlangapaj, chairalla nacirishca huahuagumanda parlangapapash Lucasca griego shimipica chai shimitallami utilizarca (Lucas 1:41; 2:12, 16).

 Maijambash huahuata abortajpica ¿Taita Diosca perdonangacha?

 Ari, Taita Diosca shuj huahuata pipash abortashca cajpipash perdonangami. Gentecunapa causai Taita Diospa valishca cashcata ñucanchipash cunanbi intindishpa na yapata llaquirishunllu. Bibliapica nijunmi: ‘Mandaj Diosca ninanda llaquij, ali shungumi [...]. Indi llujshimujuj ladoca, Indi huashajuj ladomandaca carupimi. Chashcanallatami ñucanchi pecadocunatapash ñucanchimanda caruyachirca’ (Salmo 103:8-12). Punda causaipi nali cosascunata rurashca cajpi o abortashca cajpipash ciertopacha arripintirijpica Jehová b Diosca perdonanmi (Salmo 86:5).

 ¿Mamapa causai o huahuapa causai peligropi cajpi abortanaca malochu can?

 Bibliapica mamapa vijsa ucupi huahuagucunapa causaipash Taita Diospa ninan valishca cashcatami ricupashcanchi. Shinapash mamapa o huahuapa causai peligropi cajpipash, abortanaca nalipachami can.

 Huahuata ungujujpi mamapa causai, huahuapa causai peligropi can nijpica ¿imatata ruranchiman? Na siempre shina pasanllu. Shinapash familiapurallami pita salvanataca decidina can.

a Bibliapa huaquin traducciongupapica Moisesman cushca Leypica, imapash ama pasachun mamamandalla preocuparijtami ricuchin. Shinapash hebreo shimipi chai textota ricujpica mamapa, huahuapa causaipash valishca cashcatami ricuchin.

b Bibliapica Taita Diospa shutica Jehová cajtami yachachin (Salmo 83:18, TNM).