Bileesingi * Awuroppa haaˈne haˈnoonnisehu umo tokkosatta yineeti. Ikkollana, tonne barra gannanni beebba assiˈnisehunna giwittaro minikki manna shineemmo yine waajjishiinshisehu gedensaanni giddeessine fotaancho assinoonnise.

Bileesingi loosiissanno mancho ise Awuroppa dagganno gede assate 40,000 doolaare baattinota kultinose; Bileesingi konne asale baatte gudate hashshu kiiro 200 woy 300 doolaare afiˈra hasiissannose. Bileesingi togo yitino: “Hakkiinni fule baokka yee duucha hige hedoommo; kayinni miniˈya manna gawajjitanno yee yaadoomma. Konni daafira hakko shete keeshshoomma.” Bileesingi xagge alame woˈmate baxikkinni fotaano ikkinohu shoole miliyoone meddi yaanno manni noo gara leellishshanno.

Mitu 4,000 diri albaanni Yooseefi yinanni wedellicho roduuwisi borojjimmate hirtinosi. Hakkiinni isi egennaminohu Gibitsete gobba manchi mine borojjicho ikkino. Bileesingi gede, Yooseefi umi qara hidhisi manchi digadadisinosi. Ikkollana, mootichisi galte ledose fooranno gede xaˈmiteennasi giwinotera giddeesse seyaataera woˈnaalino yite beebba kassassinosi. Hakkiinni usuru minira eessine usurroonnisi.—Kalaqama 39:1-20; Faarso 105:17, 18.

Yooseefi borojjicho ikkinohu biˈree yannaraati; Bileesingi kayinni borojjicho ikkitinohu 21^ki saniraati. Ikkirono, lamenka borojje assine hirroonninsa; togoore assitannori manna woxe afiˈrate daddaˈlinanni shaqaxe gede assite laˈanno.

Batinye gobba ola kayisa, borojje shotunni afiˈrate kaaˈlitanno doogo gede assite laˈanno. Gibitsete Moote Tutimoosi Sayikkihu Kanaˈˈaani gobba haˈre ola kayisi gedensaanni, 90,000 manna qafade adhe dayino yinanni. Gibitsete manni kuni borojji shiilo umanno gede, beetemeqidese minanno gedenna wayi doogo umanno gede assino.

 Roomu Gashshootirano olame abbiˈrinohu lowo borojji noonsa; insa mito wote borojje afiˈrate calla ola kayissanno. Umi xibbi diro Roomu katamira noo manni giddo daratu borojjeho yine hendanni. Gibitsetenna Roomu gobbara heeˈrannoha lowo borojje beebba assiˈnoonni. Roomaho heeˈranno borojji lubbote heeˈranno diri mereerimunni 30 sae diyaanno.

Yannate gedensaannino, borojju daddali diaguramino. Lawishshaho, 16^ki saninni kayise 19^ki sani geeshsha Afirikunna Ameeriku mereero noohu borojju daddali lowo woxe afiˈnanniha ikkino. UNESCO (Yunesko) yinanni dirijjite fushshitino rippoorte garinni, ‘25-30 miliyoone geeshsha ikkanno labballo, meentonna qaaqquulle funge massine hirroonni.’ Lowo kume ikkanno manni Atilaantiku Wuqiyanoose tayise saˈˈanni wayi giddo itame reyino yine hendanni. Alawida Ekiwiyaano yinannihu hatte yannara gate saino borojjichi togo yiino: “Meentu raarenna reyanni noo manni uratto macciishsha bararraaqissannota ikkitino daafira, togooti yine kulle dianfanni.”

Yannankerano borojju daddali noolla. Alamenniti Loosu Dirijjite fushshitino rippoorte garinni, 21 miliyoone meddi yaanno labballi, meentinna qaaqquulli garire baantinsakki, mitoho isinni mittore baantinsakki borojje ikke loosanni no. Xaa yannara noo borojji shiilo ummanniwa, hoccu faabirikira, xuube seekkinanniwa, fotaano ikkenna manni mine ashikare loosanno. Borojju daddali higge hooltannoha ikkirono, lexxa diagurino.

Batinyu borojji beebba asiˈnoonninsa daafira, borojjimmatenni fulate sharramino. Umi sani K.A., manna ososhshiishate yee saadate ledo woy mannu ledo ganamannohu Ispaartakesinna 100,000 meddi yaanno borojji Roomu Gashshootira finqiltinoha ikkirono diqiniinonsa. Tonaasettikki sanira Hispaaniyola yinannite Karibiyani giddichora heeˈranno borojji loosiissannonsarira finqilino. Shonkooru irshira loosanno borojje beebba assiˈnoonninsa; tini hatte gobbara heeˈranno manni insa insaneewa olamanno gede assitino; kuni oli 13 diro keeshshihu gedensaanni 1804nni Heyiti umose dandiitino gobba ikkitino.

Ikkollana, xaa geeshsha borojjimmatenni wolaphate sharrammoonni sharro baala roortannoti Israeelete daga Gibitsete borojjimmanni fultino garaati. Daga gudisidhe yaano sase miliyoone balla ikkanno manni Gibitsete borojjimmanni fulino. Insara borojjimmatenni fula hasiissinonsa. Qullaawu Maxaafi insa Gibitsete heedhino gara kulanni Gibitsootu “loosiissanni caacceessitunsa” yaanno. (Fulo 1:11-14) Feriooni yinanni mootoolla giddo mittu isinni Israeelete daga  kiiro lexxitino daafira, qaaqquullensa shine gundanni gede hajajino.—Fulo 1:8-22.

Israeele Gibitsete borojjimmanni fultino gari baxxinoho; korkaatuno insa hakkiinni fushshinonsahu Maganoho. Maganu Musera togo yiino: “Manniˈya Gibitsete gobbara qarrame noo gara laoommo; . . . Gibitsootu anganni gatisammonsara dirroommo.” (Fulo 3:7, 8) Xaa geeshsha alame woˈmate noo Ayihudooti Gibitsetenni fultino barra qaagate diru kiiro Faasiku ayyaana ayirrissanno.—Fulo 12:14.

Qullaawu Maxaafi ‘Maganu mallaada dibaxanno’ yaanno, hattono isi xaano soorraminokkita kulannonke. (2 Duduwo 19:7; Milkiyaasi 3:6) Maganu ‘usurantinori tidhantannota kulannonna kadantinore kadotenni fushshanno’ gede Yesuusa soyino. (Luqaasi 4:18) Togo yaa mittu mittunku borojjichi borojjimmatenni fulanno yaateni? Hatto yaa diˈˈikkino. Maganu Yesuusa soyinohu manna cubbunna reyote borojjimmanni fushshanno gedeeti. Yesuusi “Halaaluno borojjimmatenni fushshannoˈne” yiino. (Yohaannisi 8:32) Yesuusi rosiisino halaali xaa yannarano batinyu manni addi addi borojjimmanni wolaphanno gede assanni no.—“ Addi Addi Borojjimmanni Wolapha” yitanno saaxine lai.

Maganu Yooseefinna Bileesingi borojjimmatenni fultanno gede addi addi doogonni kaaˈlinonsa. Yooseefi xagge afate Kalaqamu maxaafa fooliishsho 39 kayise 41 geeshsha nabbawa dandaatto. Bileesingi borojjimmatenni fultino garino dhagge ikkannoho.

Bileesingi mitte Awuroppu gobbanni fushshine harinsiseta Ispeene hadhino. Hakkiicho Yihowa Farciˈraasine ledo xaadde Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffino. Ise heeshshose biddi assiˈrate murcidhino daafira, looso loosa hanaffino, hattono alba asalu noohe yituse manchora aganu kiiro baattanno woxe ajishshannose gede xaˈmidhino. Mitto barra alba loosiissannose mancho Bileesingira silke bilbiltuse. Hatti mancho Bileesingira asalese baala agurtinoseta kultinose, hattono ise maaro xaˈmidhino. Togo assitinohu mayiraati? Iseno Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffino! Bileesingi isera “Halaalu borojjimmatenni fushshinohe!” yitinose.

Yihowa Israeelete borojje Gibitsete gobbara beebba assiˈninsa yannara lowo geeshsha dadillino; xaano isi manna beebba assiˈnanni wote dadillanno. Baalunku gari borojjimma hunate, uullate aana lowo coye biddi assa hasiissannoti egennantinote. Ikkirono, Maganu tenne assate qaale eino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Ninke kayinni [Maganu] uyinonke hexxo garinni keeraanchimma heedhannoha haaro gordonna haaro baatto agadhineemmo.”—2 Pheexiroosi 3:13.