Qullaawu Maxaafi Giddo Kulloonni Meenti Xaggenni Maa Ronseemmo?

FANI

Qullaawu Maxaafi mayyaanno?

Qullaawu Maxaafi giddo, heeshshonsanni lowore rosa dandiineemmohu batinyu meenti no. (Roomu Sokka 15:4; 2 Ximootewoosi 3:16, 17) Konni birxichira, Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu mitu meenti xagge haransine laˈneemmo. Kuri giddo batinyu dancha lawishsha ikkitannoreeti. Wolootu xaggenni kayinni qoropha hasiissannonkere ronseemmo.—1 Qorontoosi 10:11; Ibiraawoota 6:12.

Abigiya

Abigiya ayeti? Abigiya, Naabaali yinannihu mittu dureessichu manchi galteeti; isi kaajjado manchooti. Abigiya kayinni xiinxallatenna umose heeshshi assitannote xuma manchooti; ise ayyaanaamittetennino worbate.—1 Saamueeli 25:3.

Ise maa assitino? Abigiya hayyotenninna wodanchatenni dano iillitannota gatissino. Isenna Naabaali heeˈrannohu, Israeelete moote ikkara buurroonnihu Daawiti xooqe mare noo qooxeessiraati. Daawitinna mannisi hakko noo yannara, Naabaali geˈreewo mooraano adhitannokki gede agartino. Ikkollana Daawiti soyino manni Naabaali sagale uyinke yiita, Naabaali sagale hoˈle insa xonotenni aalle haaˈrino. Daawiti tennera lowo geeshsha aaraawino! Konnira isi mannasi adhe Naabaalinna minesi noo labballo baala shaara haˈri.—1 Saamueeli 25:10-12, 22.

Abigiya minaannise assinore macciishshituti rakke assa hasiissannosere assitino. Ise soqqamaanose Daawitiranna mannisira sagale haadhe martanno gede assituhu gedensaanni, Daawiti maarinke yite huuccidhara hoode martino. (1 Saamueeli 25:14-19, 24-31) Daawiti ise massitino sagale laiti, joongillese wodanchiti, hattono kaajja amaalese macciishshiti, Maganu ise bala gatissara soyinoseta huwatino. (1 Saamueeli 25:32, 33) Hakkiinni shiima yanna gedensaanni, Naabaali reyita Abigiya Daawitira assidhino.—1 Saamueeli 25:37-41.

Abigiya xaggenni maa ronseemmo? Abigiya xumanna dureette ikkiturono, dinaaxxitannote. Ise keere kalaqate yite, wolu manchi soˈrora maaro xaˈmidhino. Ise gaaro kalaqara dandaanno coye hayyotenni, worbimmatenni, hattono qarummatenni gaˈlabbi assitino.

▸ Abigiya xagge ledde afate, “Xiinxalla Ikkase Leellishshino” yaanno birxicho lai.

Asteeri

Asteeri ayeti? Faarsi Moote Ahashuresi, minaamasinna mootitte ikkitara doodhino Ayihuditteeti.

Ise maa assitino? Mootitte Asteeri mannase coˈo assine gundannita gatissino. Ise Faarsi Gashshooti giddo noo Ayihude baalanta shine gundanni gede barra hirqine mootete mininni hajajo fushshinoonnita affu. Tenne busha gano ganinohu xaphoomu ministerichi Haamaati. (Asteeri 3:13-15; 4:1, 5) Asteeri wosiilise beetti Merdookiyoosi kaaˈleennase, heeshshose marartukkinni, Haama ganino gano minaannise Moote Ahashuresira kultino. (Asteeri 4:10-16; 7:1-10) Hakkiinni Ahashuresi, Asteerinna Merdookiyoosi Ayihude umonsa gargadhitanno gede wole hajajo fushshitara fajjinonsa. Konni garinni, Ayihudete manni diinnansa baala qeelino.—Asteeri 8:5-11; 9:16, 17.

Asteeri xaggenni maa ronseemmo? Mootitte Asteeri worbimmate, meessaneeto heeshshi assatenna meessi dhuka afate kaajja lawishsha ikkitino. (Faarso 31:24; Filiphisiyusi Sokka 2:3) Asteeri xumanna silxaane nooseta ikkiturono, amaalenna kaaˈlo xaˈmidhino. Ise minaannase hayyotenninna ayirrinyunni, waajjitukki hasaawissino. Qoleno Ayihudete manna shine gundara kaˈni yannara, iseno insa wido ikkitinota waajjitukkinni kultino.

▸ Asteeri xagge ledde afate, “Maganu Mannira Halantino” yaannohanna “Hayyittenna Worba Ikkitinota Leellishshino” yaanno birxicho lai.

Daliila

Daliila ayeti? Israeelete daanyi Samisoni baxino manchooti.—Ejjeetto 16:4, 5.

Ise maa assitino? Ise Samisoni sayisse uyitara Filisxeemete gashshaasine anganni woxe adhitino; Samisoni, Maganu Israeele Filisxeemete anganni gatisara doorinoho. Samisonira Maganu uyinositi addi wolqa noosi daafira, Filisxeeme iso qeela didandiitino. (Ejjeetto 13:5) Hakko daafira, gashshaasinensa Daliila kaaˈlinke yitino.

Filisxeemete gashshaasine Daliilara, ‘Samisoni togoo wolqa afiˈrino gara kulittankero woxe uyineemmohe’ yituse. Daliila hakkoye woxe adhite kaˈe, duucha higge woˈnaaltuhu gedensaanni, Samisoni wolqasi afiˈrino gara xaˈmite affu. (Ejjeetto 16:15-17) Hakkiinni ise konne fojo Filisxeemete mannira kulteenna, insa iso amadde usurtinosi.—Ejjeetto 16:18-21.

Daliila xaggenni maa ronseemmo? Ise xaggenni, qoropha hasiissannonkere ronseemmo. Ise hafuurtino daafira, Maganu Yihowa soqqamaasincho doggino, kaaddinosi, hattono miiccinosi.

Diboora

Diboora ayeti? Ise masaalaanchote; Israeelete Magani Yihowa ise widoonni mannisira sokkasi kulanno. Qoleno Maganu ise Israeelete manni mereero coye affanno gede assino.—Ejjeetto 4:4, 5.

Ise maa assitino? Masaalaancho Diboora waajjitukkinni Maganu manna kaaˈlitino. Yihowa uyino biddishshi garinni, ise Baaraaqi Israeelete olanto haaˈre fule gadadissannonsata Kanaani daga qasanno gede sokkino. (Ejjeetto 4:6, 7) Baaraaqi ledo haˈno yiita, Diboora waajjitukkinni maahoyye yite ledosi hadhino.—Ejjeetto 4:8, 9.

Maganu Israeelete jawa qeelle uyinsahu gedensaanni, Baaraaqinna Diboora hattee qeelle daafira faarsitino faarso giddo gama ise qixxeessitinote. Ise hattee faarso giddo, wole worba mancho Iyaeeli, Kanaani daga qeelate kaaˈlitino garano kultino.—Ejjeetto, fooliishsho 5.

Diboora xaggenni maa ronseemmo? Diboora umise qiniite agurte woloota kaaˈlitannotenna worbate. Ise mannu Maganu albaanni danchare assanno gede jawaachishshino. Mannu hatto assanno woyite, shaqqillunni galattannonsa.

▸ Diboora xagge ledde afate, “Haaro Massagaanchonna Lame Worbuulle Meento” yaanno birxicho lai.

Elzaabeeli

Elzaabeeli ayeti? Ise Israeelete Moote Akiaabi minaamaati. Elzaabeeli Israeelitte diˈˈikkitino; hattono Yihowa magansidhannota diˈˈikkitino. Ise Kanaanootu magano Baˈˈaali magansidhannote.

Ise maa assitino? Mootitte Elzaabeeli ane kaˈa wolu dino yitannote, godowa kaajjadotenna finqilate. Ise Baˈˈaali magansiˈranna tenne magansiˈra ledo xaadooshshe afidhinoti foorre haˈlalitanno gede assitino. Qoleno ise, mannu halaalaancho Magano Yihowa magansiˈra aguranno gede assate woˈnaaltino.—1 Mootoolla 18:4, 13; 19:1-3.

Elzaabeeli halchose wonshiˈrate yite kaphitanno hattono manna shitanno. (1 Mootoolla 21:8-16) Maganu balaxe masaalinonte gede, ise busha reyo reyitino; hattono reeshshase dimadaarroonni.—1 Mootoolla 21:23; 2 Mootoolla 9:10, 32-37.

Elzaabeeli xaggenni maa ronseemmo? Elzaabeeli xaggenni qoropha hasiissannonkere ronseemmo. Ise amanyoote afidhinokkitanna heddinore agurtannokkita ikkitino daafira, suˈmase saala bainorenna dancha amanyoote afiˈrinokki meento kulate lawishsha assine horoonsiˈnoonni.

Haanna

Haanna ayeti? Ise Hilqaana minaamaati; hattono hundi Israeelera egennamino masaalaanchi Saamueeli amaati.—1 Saamueeli 1:1, 2, 4-7.

Ise maa assitino? Haanna ila hoogge noo yannara shesho afiˈrate Magano huuccidhino. Haanna minaannira wole minaamano noosi. Tenne layinki minaamara Finaanara ooso noose; Haanna kayinni adhaminkunni lowo yanna gedensaannino ooso diˈˈiltino. Finaana ise qussitanni waaddannose; Haanna kayinni shesho afiˈrate Magano huuccidhino. Ise Maganu labbaa qaaqqo uyisero qaaqqu xaadooshshu dunkaanira soqqamara oyemma yite xano xaˈnitino (xaadooshshu dunkaani Israeele Yihowa magansiˈrate bayichunni bayicho adhite hadhanno dunkaanaati).—1 Saamueeli 1:11.

Maganu Haanna huuccatto macciishshe dawaro qolinose; konnira ise Saamueeli yinanniha labbaa qaaqqo iltino. Haanna xaˈnitino xano garinni, Saamueeli anje heeˈreennanni xaadooshshu dunkaani giddo soqqamara massitino. (1 Saamueeli 1:27, 28) Ise diru dirunkunni xaadooshshu dunkaana martanno woyite, aanaanni uddiˈranno uddano gante massitannosi. Yannate gedensaanni Maganu Haannara wole sase labballonna lame seenne oye maassiˈrinose.—1 Saamueeli 2:18-21.

Haanna xaggenni maa ronseemmo? Haanna giddosenni huuccidhino huuccatto qarrase cincite heedhanno gede kaaˈlitinose. Umi Saamueeli 2:1-10 borreessinoonniti Haanna huuccidhinoti galatu huuccatto, isera kaajja ammana nooseta leellishshanno.

▸ Haanna xagge ledde afate, “Giddoseta Huuccattotenni Maganoho Hasaaphitino” yaanno birxicho lai.
▸ Qullaawu Maxaafi mitte sae adhate daafira mayyaannoro ledde afate, “Duucha Galte Adha Garaho?” yaanno birxicho lai.

Heewani

Heewani ayeti? Umiti meya mancho iseeti; Qullaawu Maxaafi giddo mite yine kulloonniti meya manchono iseeti.

Ise maa assitino? Heewani Maganoho hajajama gibbino. Ise minaannise Addaami gede guuta ikkite kalaqantino; qoleno doodhate dandoo noosetenna Maganu baxanno akatta lawishshaho, baxillenna hayyo leellishate dandoo noose. (Kalaqama 1:27) Heewani, Maganu ittinoonte yee Addaamira kulino haqqicho laalo itturo lamunku reyitannota affino. Ikkollana, Sheexaanu ise direyatta yee doginose. Isinni, ‘Maganoho hajajama giwittaro dancha heeshsho heeˈratta’ yee ammansiisinose. Hakko daafira ise haqqichote laalo ittino; gedensoonni minaanniseno itanno gede assitino.—Kalaqama 3:1-6; 1 Ximootewoosi 2:14.

Heewani xaggenni maa ronseemmo? Heewani xaggenni, gara ikkitinokki yorto gargadha hooga gawajjitanno gara ronseemmo. Iseha ikkinokkire afiˈrate noose yorto lexxitanni hadheenna, goˈlitinokkita Maganu hajajo diiggino.—Kalaqama 3:6; 1 Yohaannisi 2:16.

Iyaeeli

Iyaeeli ayeti? Ise Israeelicha ikkinokkihu Hebeeri yinanni manchi minaamaati. Iyaeeli waajjitukkinni Maganu manna kaaˈlitino.

Ise maa assitino? Iyaeeli Kanaani olanto hajajaanchi Sisaara dunkaanisewa dayita, waajjitukkinni assa hasiissannosere assitino. Sisaara Israeelete ledo olame qeelamino daafira, maaxamannowanna fooliishshiˈrannowa hasiˈranni no. Iyaeeli, isi dunkaanase eˈˈe maaxamannonna fooliishshiˈranno gede assitu. Hakkiinni iso goxe heeˈreenna shitino.—Ejjeetto 4:17-21.

Iyaeeli assitinori, Diboora “Kaaliiqi Sisaara meyate angara sayise aanno” yite masaaltino masaalo woˈmitanno gede assino. (Ejjeetto 4:9) Iyaeeli assitinorira, “[Meentu] baalunkunni roore, maassantinota ikkito” yine guwinsoonnise.—Ejjeetto 5:24.

Iyaeeli xaggenni maa ronseemmo? Iyaeeli umise fajjonni worba ikkitinota leellishannore assitino. Iyaeeli xagge, Maganu masaalo woˈmitanno gede assate coye injeessa dandaannota leellishshanno.

Liya

Liya ayeti? Isi Yaiqoobi umo adhino minaamaati. Yaiqoobi Liyata maaˈne rodoo Raaheelino adhino.—Kalaqama 29:20-29.

Ise maa assitino? Liya Yaiqoobira lee labballi ooso iltino. (Ruuti 4:11) Yaiqoobi adhara hasiˈrinoti Liya ikkitukkinni Raaheeliiti. Ikkollana, kuri seenni anni Laaba Yaiqoobira Raaheeli agure Liya uyinosi. Yaiqoobi Laaba doge Liya uyinosita afiti, “Togo mayira assittoe?” yee xaˈmi. Hakkiinni Laaba gobbankera bayira heedheenna maaˈne aa bude diˈˈikkino yee qolisi. Mitte lamala gedensaanni Yaiqoobi Raaheelino adhino.—Kalaqama 29:26-28.

Yaiqoobi Liyanni roorse Raaheeli baxanno. (Kalaqama 29:30) Liya tennera hinaassino daafira, Yaiqoobi baxannose gede assiˈrate rodoose ledo heewisama hanaffu. Maganu Liya mararinose daafira, lee labballi oosonna mitte meya beetto oye maassiˈrinose.—Kalaqama 29:31.

Liya xaggenni maa ronseemmo? Liya Magano huuccidhe iso addaxxitannota leellishshino; qoleno maatese giddo iillannose qarri Maganu kaaˈlanni nooseta huwattannokki gede assasera diwodhitino. (Kalaqama 29:32-35; 30:20) Hattee yannara Maganu mitte galte saˈne adhinara fajjino; ikkirono, Liya xagge togoo adhama mereero qarru hoogannokkita leellishshanno. Maganu fushshino wodho garinni, mittu manchi mitte galte calla adhanno.—Maatewoosi 19:4-6.

▸ Liya xagge ledde afate, “‘Israeelete Mine Mininori’ Lame Roduuwi Qarra” yaanno birxicho lai.
▸ Mitte sae adhate daafira Qullaawu Maxaafi mayyaannoro ledde afate, “Duucha Galte Adha Garaho?” yaanno birxicho lai.

Looxi Galte

Looxi galte ayeti? Qullaawu Maxaafi suˈmase dikulanno. Ikkirono, isera lame seenni noosetanna maatese ledo Soddoomu katamira heedhinota kulanno.—Kalaqama 19:1, 15.

Ise maa assitino? Ise Maganu hajajo diiggino. Soddoomunna hakko qooxeessira noo katammara heeˈranno manni fooranni maaeela coye assanno daafira Maganu hunara kaino. Maganu Soddoomu katamira heeˈrannoha keeraancho mancho Looxinna maatesi baxanno daafira, insa katamu giddonni amadde fushshitara lame sokkaasine soyino.—Kalaqama 18:20; 19:1, 12, 13.

Sokkaasine, Looxi maate katamunni fulte xooqqanno gedenna badhe higge laˈannokki gede kultinonsa; insa badhe higge laˈuro reyitanno. (Kalaqama 19:17) Looxi galte kayinni “badhera higge laˈe, maxinete sooddicha ikkite gattu.”—Kalaqama 19:26.

Looxi galte xaggenni maa ronseemmo? Ise xagge, maalaamittete coye quwa saˈne banxe Maganu hajajo diiga gawajjitanno gara leellishshanno. Yesuusi Looxi galte xagge qoropha hasiissannonkere rosiisate qummi assino. Isi “Looxi galtere qaagge!” yiino.— Luqaasi 17:32.

Maariyaami (Maartanna Aliaazaari rodoo)

Maariyaami ayeti? Ise rodiise Aliaazaarinna rodoose Maarta gede Yesuusira jaalate.

Ise maa assitino? Maariyaami duucha higge Maganu Beetto Yesuusa ayirrissannota leellishshino. Ise Yesuusi hakko heeˈroommero Aliaazaari reyannokki gede assa dandaannota ammantannota coyidhino; Yesuusi Aliaazaari kayisi woyiteno ise ledo no. Mitte higge rodoose Maarta, Maariyaami mine isera looso kaaˈla agurte Yesuusi rosiisannore macciishshitanna laˈe bushiishshinose. Yesuusi kayinni ayyaanaamittete coye balaxisiissino daafira Maariyaami galatinose.—Luqaasi 10:38-42.

Wole yannara Maariyaami, ‘lowo woxinni hirrannita naardoosi yinanni shitto’ Yesuusi umiranna lekkara dunte shaqqado ikkitinota leellishshino. (Maatewoosi 26:6, 7) Hakko noohu wolu manni ise woxe mulla godoˈlitanno yee bushiishinose. Yesuusi kayinni, “Gobba baalate konne [Maganu Mangisteha] Dancha Duduwo dudumbanniwa baala, ise qaaggora kuni assitinori kullanna heeˈranno” yee isera halame coyiˈrino.—Maatewoosi 24:14; 26:8-13.

Maariyaami xaggenni maa ronseemmo? Maariyaami kaajjado ammana noose manchooti. Ise barru barru dilgonni roore ayyaanaamittete coye balaxisiissino. Maariyaami lowo woxe fushsha hasiissinoseha ikkirono, umose heeshshi assite Yesuusa ayirrissino.

Maariyaami (Yesuusi ama)

Maariyaami ayeti? Ise Ayihudittete; Maariyaami maalaletenni Maganu beetto Yesuusa godobbe iltu woyite seemote.

Ise maa assitino? Maariyaami umose heeshshi assite Maganu fajjo wonshitino. Sokkaasinchu daye lowo diro agadhine keeshshinoonniha Buuramino Moote (Mesihicha) godobbe iltannota kulise woyite, ise Yooseefira assidhara huuccante no. (Luqaasi 1:26-33) Ise uyinoonnise hadara maahoyye yite adhitino. Yesuusi ilamihu gedensaanni, Yooseefinna Maariyaami shoole labballonna ajayi ajeenna lame seenne ilino. Hakko daafira Maariyaami seemo ikkite diheedhino. (Maatewoosi 13:55, 56) Maariyaami baxxitino qoosso afidhinota ikkiturono, Yesuusi uullate aana soqqami yannarano ikko umi xibbi diro Kiristaanu songo giddo addi ayirrinye diuyinoonnise; iseno togoo ayirrinye uyinasera dihasidhino.

Maariyaami xaggenni maa ronseemmo? Maariyaami uyinoonniseha jawa hadara maahoyye yite adhitinote ammanantino manchooti. Isera Qullaawa Borroti lowo egenno noose. Maariyaami Luqaasi 1:46-55 noo hedo coyidhu woyite, 20 saˈannota Qullaawa Borro hedo qummi assitino yine hendanni.

▸ Maariyaami xagge ledde afate, “Kuneeti, Ani Mootichu Borojjichooti” yaannohanna ‘Wodanisenni Hiincitanno’ yaanno birxicho lai.

Maarta

Maarta ayeti? Ise Aliaazaarinna Maariyaami rodooti; insa sasunku Yerusaalamete mule noohu Biitaaniyu qachira heeˈranno.

Ise maa assitino? Maarta Yesuusira jaalate; “Yesuusi Maartanna rodoose Maariyaamino, rodoonsa Aliaazaarino baxanno.” (Yohaannisi 11:5) Maarta wosina adha baxxannote. Mitte hige Yesuusi mininsara daye heeˈreenna, Maarta mine mitore wortanni anga mitiiˈmitino; Maariyaami kayinni Yesuusi rosiisannore macciishsha doodhitino. Maarta “Maariyaami kaaˈla gibbinoe” yite Yesuusira qaxxadhitino. Yesuusi kayinni Maarta shaqqillunni amaalinose.—Luqaasi 10:38-42.

Aliaazaari dhiwami yannara, Maartanna rodoose Yesuusi rodoonsa hursanno yee hexxino daafira, insa Yesuusiwa sokka soqqino. (Yohaannisi 11:3, 21) Ikkollana Aliaazaari reyino. Hakkawote Maarta Yesuusi ledo hasaabbino hasaawi, ise Qullaawu Maxaafi kulannota kaote hexxonna Yesuusira rodoose reyotenni kayisate dandoo noosita ammantannota leellishanno.—Yohaannisi 11:20-27.

Maarta xaggenni maa ronseemmo? Maarta wosina dancha gede wosinsiˈrate dandiiture baala assitino. Ise seejjo maahoyye yite adhitino. Maarta macciishshaminoserenna ammanase xawisse coyidhanno manchooti.

▸ Maarta xagge ledde afate, “Ammaneemma” yaanno birxicho lai.

Megidelitte Maariyaami

Megidelitte Maariyaami ayeti? Ise Yesuusira ammanantino rosaanchosiiti.

Ise maa assitino? Yesuusinna rosaanosi ledo haˈrinohu lowo meenti giddo mitte Megidelitte Maariyaamiiti. Ise Yesuusanna rosaanosi woxisenni kaaˈlitino. (Luqaasi 8:1-3) Megidelitte Maariyaami, Yesuusi soqqanshosi jeefisi geeshsha isiwiinni dibaxxitino; qoleno iso shini woyiteno isiwiinni dixeertidhino. Yesuusa reyotenni kaihu gedensaanni umo laino meenti giddo mitte iseeti.—Yohaannisi 20:11-18.

Maariyaami xaggenni maa ronseemmo? Megidelitte Maariyaami Yesuusi soqqami yannara woxisenni kaaˈlitino; hattono jeefote geeshsha ammanante heedhino.

Miiriyaami

Miiriyaami ayeti? Ise Musenna Aarooni rodooti. Qullaawu Maxaafi giddo mite yine kulloonniti meya masaalaancho iseeti.

Ise maa assitino? Ise masaalaancho ikkitino daafira Maganu sokka mannaho kultanno. Ise Israeelete manni mereero lowo geeshsha ayirrinsannite; qoleno Maganu Gibitsete olanto Duumu Baari giddo gudihu gedensaanni labballu ledo qeellete faarso faarsitino.—Fulo 15:1, 20, 21.

Yannate gedensaanni Miiriyaaminna Aarooni Muse qacifatino. Insa Muse qacifatanno gede assitinonsati naaxxanna hinaaso ikkitinota huwata dandiinanni. Maganu konne coye “macciishshino”; hakko daafira, Miiriyaaminna Aarooni boroorinonsa. (Kiiro 12:1-9) Hakkiinni Maganu Miiriyaami dhiigu dhibbinni ganino; isi hatto assinohu konne coye kayissinoti Miiriyaami ikkitinohura ikkara dandaanno. Muse ise daafira Magano huuccita Maganu hursinose. Ise lamalu barri geeshsha qachu gobbaanni keeshshiinshihu gedensaanni, wirro Israeelete manni ledo xaaddanno gede fajjinoonnise.—Kiiro 12:10-15.

Qullaawu Maxaafi Miiriyaami tenne seejjo adhitinota kulanno. Lowo xibbi diri gedensaanni Yihowa Israeelete mannira, “Muse, Aarooninna, Maariyaami [“Miiriyaami,” Haaro Alame Tiro] albaˈneenni hadhanni massagannoˈne gede assoommoˈne” yii woyite Miiriyaamita baxxitino qoosso kulino.—Mikiyaasi 6:4.

Miiriyaami xaggenni maa ronseemmo? Miiriyaami xagge, Maganu soqqamaasinesi insa insanaawa hasaabbannorenna wolu manni daafira coyidhannore macciishshannota leellishshanno. Qoleno Magano hagiirsiisa hasiˈnummoro, naaxxanna hinaasa hasiissannonkekkita ronseemmo; togoo akatta wolu manniha suˈnaado suˈma hunannore coyiˈneemmo gede assitankera dandiitanno.

Raaheeli

Raaheeli ayeti? Ise Laaba beettootinna Yaiqoobi minaamaati; Yaiqoobi ise roorse baxanno.

Ise maa assitino? Raaheeli Yaiqoobira assidhe lame ooso iltino; tini lamenti ooso hundite 12 Israeelete gaˈrera kaima ikkitinote Yaiqoobi ooso widooti. Raaheeli gedensoonni minaannase ikkanno manchinni xaaddinohu annise geˈreewo allaalte heedheeti. (Kalaqama 29:9, 10) Raaheeli bayira rodoose Liyanni roore “dana xumate.”—Kalaqama 29:17.

Yaiqoobi Raaheeli lowo geeshsha baxino daafira, ise adhara lamala diro soqqamara maahoyye yiino. (Kalaqama 29:18) Ikkirono, Laaba Yaiqoobi doge umo Liya adhanno gede assino; Laaba Yaiqoobi Raaheeli adhanno gede fajjinohu hakkunni gedensaanniiti.—Kalaqama 29:25-27.

Yaiqoobi Raaheelinna ise iltinota lame labballi ooso Liyanna oososenni roorse baxanno. (Kalaqama 37:3; 44:20, 27-29) Konni daafira, lamente meenti mereero yekkeero kalaqantino.—Kalaqama 29:30; 30:1, 15.

Raaheeli xaggenni maa ronseemmo? Raaheeli Maganu huuccattose macciishshannota addaxxite, maatete giddo kalaqamino qarra cincite heedhino. (Kalaqama 30:22-24) Ise xagge, mitte galte saˈne adha maatete giddo hiittoo qarra kalaqqannoro xawisse leellishshanno. Raaheelira iillinori, Yihowa adhanna adhamate daafira fushshino wodho hayyo noota ikkitinota leellishanno; Yihowa wodho garinni, mittu manchira mitte galtella heedhannosi.—Maatewoosi 19:4-6.

▸ Raaheeli xagge ledde afate, “‘Israeelete Mine Mininori’ Lame Roduuwi Qarra” yaanno birxicho lai.
▸ Qullaawu Maxaafi mitte sae adhate daafira mayyaannoro ledde afate, “Duucha Galte Adha Garaho?” yaanno birxicho lai.

Reaabi

Reaabi ayeti? Ise Kanaani katamira Iyyaarkote heedhannote foora manchooti; gedensoonni ise Yihowa magansidhannota ikkitino.

Ise maa assitino? Reaabi, gobba qotara marinoha lame Israeelete manna maaxxino. Ise hatto assitinohu Israeelete Magani Yihowa mannasi Gibitsetenni fushshino garanna gedensaanni Amooraawootu anganni gatisinonsa gara macciishshitinohuraati.

Reaabi qotaano kaaˈlitino; ise Israeelete manni Iyyaarkote katama hunara daanno woyite isenna maatese gatisanno gede huuccidhino. Insano tennera maahoyye yitino; ikkirono insa Reaabi maa assa hasiissannosero kultinose: insa assitara heddinore ayerano kultannokki gede, Israeelete manni Iyyaarkote katama hunanno woyite isenna maatese mitteenni minese gamba yitanno gedenna minese bande anfanni gede duume siiwo masikootete rarraassanno gede kultinose. Reaabino kulloonnisere baala assitino; hakko daafira Israeelete manni Iyyaarkote katama huni woyite isenna maatese gattino.

Yannate gedensaanni Reaabi Israeelichu manchira assidhino; konni garinni, Moote Daawitinna Yesuusi Kiristoosi kali wido ikkitino.—Iyyaasu 2:1-24; 6:25; Maatewoosi 1:5, 6, 16.

Reaabi xaggenni maa ronseemmo? Qullaawu Maxaafi, Reaabi ammanatenni kaajja lawishsha ikkitinota kulanno. (Ibiraawoota 11:30, 31; Yaiqoobi 2:25) Ise xagge, Yihowa maarannohanna mallaadannokkiha, hattono iso addaxxitannore albi heeshshonsa gari ikkihano ikkiro isi maassiˈrannonsata leellishshanno.

▸ Reaabi xagge ledde afate, “Reaabi Qotaano Maaxxu” yaanno birxicho lai.

Ribiqa

Ribiqa ayeti? Yisihaaqi galteeti; ise Yisihaaqira, Yaiqoobinna Eesawu yinannire lame lakkuwa ooso iltino.

Ise maa assitino? Ribiqa, Maganu fajjo wonsha shota ikkitinosekki yannara nafa Maganu fajjo wonshitino. Ise wayi balenni waa dirridhanni heedheenna, mittu manchi ageemmo waa uyie yiise. Ribiqa hakkawoyintenni manchoho aganno waa uyite kaˈe, “Gaallakkirano . . . waa tooheemma” yitusi. (Kalaqama 24:15-20) Hakku manchi Abirihaami soqqamaanchooti; isi Abirihaami beettira Yisihaaqira galte hasanni xeerto doogo haˈre dayino. (Kalaqama 24:2-4) Isi Maganu kaaˈlannosi gede huuccatto assiˈrino. Kuni manchi Ribiqa chaachaaranna wosina adhitannota ikkitino gara laiti, Maganu huuccattosi macciishshinota wodanchi; konni garinni Maganu Yisihaaqira doorinoti ise ikkitinota huwatino.—Kalaqama 24:10-14, 21, 27.

Ribiqa manchu mayira dayinoro affuti, isi ledo hadhe Yisihaaqira galte ikkate maahoyye yitu. (Kalaqama 24:57-59) Ribiqa gedensoonni lakkuwa iltino. Maganu isera, bayiriidihu Eesawu maaˈniidihura Yaiqoobira soqqamaancho ikkannota kulinose. (Kalaqama 25:23) Yisihaaqi Eesawu bayira beetto maassiˈnanni maasso maassiˈrara kai yannara, Ribiqa Maganu fajjo maatiro affino daafira, tenne maasso Yaiqoobi adhanno gede coye biddi assitino.—Kalaqama 27:1-17.

Ribiqa xaggenni maa ronseemmo? Ribiqa umose heeshshi assitannote, chaachaaratenna wosina adha baxxannote; tini akatta dancha minaamanna dancha ama ikkitanno gede, hattono halaalaancho Magano magansidhanno gede kaaˈlitinose.

▸ Ribiqa xagge ledde afate, “Ribiqa Yihowa Hagiirsiisa Baxxino” yaanno birxicho lai.

Ruuti

Ruuti ayeti? Moaabi gobba manchooti; Ise Israeelete gobbara Yihowa magansiˈrate yite magannasenna gobbase agurte hadhino.

Ise maa assitino? Ruuti ballose Naoomira dhagge ikkanno baxille leellishshino. Naoomi Israeelete gobbara hude ubbeenna minaannisenna lame labballi oosose ledo Moaabi gobba hadhino. Gedensoonni oosose, Ruutinna Orfa yinannire Moaabi gobba seenne adhitino. Yannate gedensaanni Naoomi minaanninna lame oosose reyitino; hakko daafira sasenti gunnoota ikkino.

Israeelete gobbara hude baˈuta, Naoomi hakkira higgino. Ruutinna Orfano ise ledo haˈrara kai. Naoomi kayinni insa fiixinsawa higanno gede kultunsa. Konnira Orfa agurte higgu. (Ruuti 1:1-6, 15) Ruuti kayinni ballosewiinni baxxa dihasidhino. Ise Naoomi baxxanno hattono Naoomi Magano Yihowa magansiˈra hasidhino.—Ruuti 1:16, 17; 2:11.

Ruuti ammanantinotanna chaachaara ikkitino daafira, Naoomiuu katamira Beeteleemete mulenni janjannita ikkitino. Boeezi yinannihu mittu dureessu manchi Ruuti assitinore macciishshe lowo geeshsha dhagge assiˈrino daafira, shaqqillunni insara sagale uyinonsa. (Ruuti 2:5-7, 20) Gedensoonni Ruuti Boeezira assidhino; konni garinni, Moote Daawitinna Yesuusi Kiristoosi kali wido ikkitino.—Maatewoosi 1:5, 6, 16.

Ruuti xaggenni maa ronseemmo? Ruuti Naoominna Yihowa baxxanno daafira, gobbasenna maatese agurte hadhino. Ruuti manna baxxannotenna chaachaarate; ise qarru yannara nafa ammanantinota ikkitinota leellishshino.

▸ Ruuti xagge ledde afate, “Ati Haˈrattawa Baala Haˈreemma” yaannohanna ‘Mannu Baalu Danchummase Afino’ yaanno birxicho lai.

Saara

Saara ayeti? Ise Abirahaami minaamaatinna Yisihaaqi amaati.

Ise maa assitino? Saara Yihowa minaannise Abirihaamira uyino hexxo ammantino daafira, dureessu Uuri katami giddo heedhannota injiitanno heeshsho agurte fultino. Maganu Abirihaamira Uuri kataminni fule Kanaani gobba haˈranno gede kulinosi. Maganu iso maassiˈrannositanna wolqaataame gosa assannosita kule qaale einosi. (Kalaqama 12:1-5) Saarara hakkawote 60 diri balla ikkisekki digatino. Hattenne yannanni kayise Saaranna minaannise bayichunni bayicho haˈranni dunkaanu giddo heeˈrino.

Togoo heeshsho heeˈra Saara qarru giddo ubbanno gede assitasera dandiitannoha ikkirono, ise Abirihaami Maganu uyino biddishsha harunsanno gede kaaˈlitinosi. (Kalaqama 12:10, 15) Saara lowo diro ila hoogge keeshshitino daafira baasa dadillitino. Ikkirono, Maganu Abirihaami sircho maassiˈrannota kule qaale eino. (Kalaqama 12:7; 13:15; 15:18; 16:1, 2, 15) Yannate gedensaanni, Maganu Saara Abirihaamira qaaqqo iltanno yee hexxo uyino. Konni garinni, Saara ooso iltanno diri sae heeˈreennase qaaqqo iltino. Isera hakkawoyite 90 diro, minaannisera kayinni 100 diro ikke no. (Kalaqama 17:17; 21:2-5) Insa qaaqqoho suˈma Yisihaaqi yite fushshitino.

Saara xaggenni maa ronseemmo? Saara xaggenni, Maganu uyino hexxo woˈmitannokkita labburo nafa, isi eino qaale wonshannota woˈmanka woyite addaxxa dandiineemmota ronseemmo. (Ibiraawoota 11:11) Qoleno ise dancha minaamaati; ise lawishshi adhantinori mimmito ayirrisa hasiissannonsata leellishanno.—1 Pheexiroosi 3:5, 6.

▸ Saara xagge ledde afate, “Geedhino Minaanninna Minaama Qaaqqo Ili!” yaanno birxicho lai.

Shunemi Qachi Beetto

Shunemi qachi beetto ayeti? Ise xuma baadiyyete beettooti; Faarso Roore Faarso yinanni maxaafira kulloonniti qara misilaancho iseeti. Qullaawu Maxaafi suˈmise ayetiro dikulanno.

Ise maa assitino? Shunemi qachi beetto baxxanno allaalaanchira ammanante heedhino. (Faarso Roore Faarso 2:16) Ikkollana, ise xuma ikkitino daafira, dureessu manchi Moote Selemooni adhasera halchino. (Faarso Roore Faarso 7:6) Wolootu ise Selemoonira assidhanno gede xixxiibbuserono, ise kayinni maahoyye diyitino. Ise baxxino allaalaanchira ammanante heedhino.—Faarso Roore Faarso 3:5; 7:10; 8:6.

Shunemi qachi beetto xaggenni maa ronseemmo? Ise xumanna janjannita ikkiturono dinaaxxitino. Jaallase xixxiibbuserono woy dureettenna maccata ikkatta yiniserono, tini baxxanno allaalaancho agurtanno gede diassitinose. Ise iseneeto qeeˈlite amanyootunni xuru nookkita ikkite heedhino.