Skip to content

Skip to table of contents

LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA E MOʻUÍ

Naʻe Liliu ʻEku Moʻuí ʻe he Fehuʻi ʻe Tolu

Naʻe Liliu ʻEku Moʻuí ʻe he Fehuʻi ʻe Tolu
  • TAʻU FĀʻELEʻI: 1949

  • FONUA TUPUʻANGA: ʻAMELIKA

  • HISITŌLIA: KUMI KI HA MOʻUI MOHU ʻUHINGA

KO HOKU KUOHILÍ:

Naʻá ku tupu hake ʻi Ancram, ko ha kiʻi kolo ʻi he fakatokelau ʻo Niu ʻIoke, U.S.A. Naʻe meimei ko e koló kotoa naʻe ʻi ai ha ngaahi faama pulu. Ko hono moʻoní, ko e koló naʻe tokolahi ange ʻa e fanga pulú ʻi he kakaí.

Naʻe ʻalu hoku fāmilí ki he siasi pē ʻe taha naʻe ʻi he koló. ʻI he pongipongi Sāpaté, naʻe fakangingila ʻe heʻeku kui tangatá hoku suú peá u ʻalu leva ki he lautohi faka-Sāpaté mo e kiʻi Tohi Tapu hinehina naʻe ʻomai heʻeku kui fefiné. Naʻe akoʻi ʻemau fānaú ke mau ngāue mālohi, fakaʻapaʻapa mo tokoni ki homau kaungāʻapí pea houngaʻia ʻi homau ngaahi tāpuakí.

ʻI heʻeku tupu haké, naʻá ku hiki mei homau ʻapí pea hoko ko ha faiako. Naʻe lahi ʻeku fehuʻi fekauʻaki mo e ʻOtuá pea mo e moʻuí. Ko e niʻihi ʻo ʻeku fānau akó naʻa nau talēnitiʻia. Ko e niʻihi naʻe ʻikai ke nau talēnitiʻia ka naʻa nau ngāue mālohi ʻaupito. Naʻe faingataʻaʻia fakaesino ʻa e niʻihi, kae moʻui lelei fakaesino ange ʻa e niʻihi. Naʻá ku ongoʻi naʻe taʻetotonu ʻa e tuʻungá. Ko e ngaahi mātuʻa ʻa e fānau ako naʻe siʻi ange ʻenau malavá naʻa nau pehē, “Ko e finangalo pē eni ʻo e ʻOtuá ke pehē ʻeku kiʻi tamá.” Naʻá ku fifili pe ko e hā ʻe fakaʻatā ai ʻe he ʻOtuá ha fanga kiʻi pēpē ke fanauʻi kuo faingataʻaʻia. Hili iá, naʻe ʻikai fai ʻe he pēpeé ha meʻa ʻoku kovi.

Naʻá ku toe fifili, ‘Ko e hā ʻa e meʻa mahuʻinga ʻoku totonu ke u faiʻaki ʻeku moʻuí?’ Naʻá ku ongoʻi naʻe vave ʻa e ʻalu e taimí. Naʻá ku tupu hake ʻi ha fāmili lelei, naʻá ku ʻalu ki he ngaahi ʻapiako lelei pea ʻi he taimi ko ení naʻá ku ngāue ʻi he ngāueʻanga naʻá ku saiʻia aí. Ka ko e toenga ʻo ʻeku moʻuí naʻe ʻikai hano taumuʻa. Ko e anga-mahení, ʻe lava ke u mali, maʻu ha ʻapi fakaʻofoʻofa mo ha fānau, hokohoko atu ke ngāue kae ʻoua ke u penisoni pea faai atu pē ʻo hiki ki ha ʻapi tauhiʻanga vaivai. Naʻá ku fifili pe naʻe toe ʻi ai ha meʻa mohu ʻuhinga ange ʻi he moʻuí.

FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ:

ʻI he faʻahitaʻu māfana ʻe taha, naʻá ku ʻaʻahi ki ʻIulope mo ha kaungāfaiako ʻe niʻihi. Naʻa mau ʻalu ki he Westminster Abbey, Notre-Dame de Paris mo e Vatikanó, pehē foki ki he ngaahi siasi iiki angé. ʻI ha feituʻu pē naʻá ku ʻalu ki ai, naʻá ku ʻeke ʻeku ngaahi fehuʻí. Hili ʻa e foki ki hoku ʻapí ʻi Sloatsburg, Niu ʻIoké, naʻá ku ʻaʻahi ki he ngaahi siasi lahi. Ka naʻe ʻikai lava ke ʻomai ʻe ha taha ha tali fakafiemālie.

ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe fakaofiofi mai ha tokotaha ako taʻu 12 pea ʻeke mai kiate au ʻa e fehuʻi ʻe tolu. ʻUluakí, naʻá ne ʻeke mai pe naʻá ku ʻilo ko ha taha ia ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ku tala ange ʻio. Uá, naʻá ne ʻeke mai pe ʻoku ou fie ʻilo lahi ange fekauʻaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ku toe tala ange ʻio. Tolú, naʻá ne ʻeke mai pe ʻoku ou nofo ʻi fē. ʻI heʻeku tala ange hoku tuʻasilá, naʻá ma ʻiloʻi naʻá ku nofo ofi ʻaupito ki hono fāmilí. Naʻe ʻikai te u ʻiloʻi ko e fehuʻi ʻe tolu ko ia mei he kiʻi taʻahiné te ne liliu ʻeku moʻuí ʻo taʻengata.

ʻIkai fuoloa mei ai, naʻá ne heka pasikala mai ki hoku ʻapí peá ma kamata ako Tohi Tapu. Naʻá ku ʻeke ange kiate ia ʻa e ngaahi fehuʻi naʻá ku ʻeke ki he kau taki lotu tokolahi. ʻI he ʻikai hangē ko kinautolú, naʻá ne fakahaaʻi mai ʻa e ngaahi tali mahino mo fakafiemālie mei heʻeku Tohi Tapú tonu—ko e ngaahi tali naʻe teʻeki ai ke u fanongo ai ki muʻa!

Ko e meʻa naʻá ku ako mei he Tohi Tapú naʻá ku maʻu ai ʻa e fiefia mo e nonga. Naʻe maongo kiate au ʻa e meʻa naʻá ku lau ʻi he 1 Sione 5:19, ʻoku pehē ai: “Ko e māmaní kotoa ʻoku tokoto ia ʻi he mafai ʻo e tokotaha fulikivanú.” Naʻá ku fiemālie ʻi heʻeku ako ʻoku ʻikai ko e ʻOtuá ʻokú ne fakatupunga ʻa e mamahi ʻoku tau vakai ki aí ka ko Sētane—pea ko e ʻOtuá te ne fakaleleiʻi ʻa e tuʻungá. (Fakahā 21:3, 4) Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku ʻuhinga lelei ʻa e Tohi Tapú ʻi he taimi ʻoku mahino ai hono fakamatalaʻí. Neongo ko e Fakamoʻoni naʻá ku ako mo iá naʻe taʻu 12 pē, naʻá ku fakaʻuhinga ko e moʻoní ʻoku moʻoni maʻu pē ʻo tatau ai pē pe ko hai ʻokú ne leaʻakí.

Neongo ia, naʻá ku loto ke sio pe naʻe ngāueʻaki ʻe he Kau Fakamoʻoní ʻa e meʻa naʻa nau malangaʻí. Ko e fakatātaá, naʻe fakamamafaʻi ʻe he kiʻi taʻahiné ko e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku nau fakahāhā ʻa e ngaahi ʻulungaanga hangē ko e kātakí mo e anga-leleí. (Kalētia 5:22, 23) Naʻá ku fakakaukau ke tesiʻi pe ʻokú ne fakahāhā ʻa e ngaahi ʻulungaanga ko iá. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻá ku ʻai pē ke u tōmui ki heʻeku akó. Naʻá ku fifili: ‘Te ne tatali mai kiate au? Pea kapau ʻe pehē, te ne ʻita ʻi heʻeku tōmuí?’ ʻI heʻeku afe atú, naʻá ku sio atu ʻokú ne tatali mai ʻi he sitepu ʻi muʻa ʻi hoku ʻapí. Naʻá ne lele mai ki heʻeku kaá ʻo pehē: “Naʻe ʻai ke u ʻalu ki ʻapi ʻo kole ki heʻeku faʻeé ke ma tā ki falemahaki mo e ʻapi polisí ke vakai pe ʻokú ke sai pē he ʻoku ʻikai ʻaupito ke ke tōmui ki hoʻo akó. Naʻá ku hohaʻa fekauʻaki mo koe!”

ʻI ha taimi ʻe taha, naʻá ku ʻeke ha fehuʻi naʻá ku pehē ʻe fuʻu faingataʻa ki ha taʻu 12 ke ne tali. Naʻá ku loto ke sio pe te ne faʻu pē ha tali. ʻI heʻeku ʻeke ange ʻa e fehuʻí, naʻá ne sio fakamātoato mai ʻo pehē: “Ko ha fehuʻi faingataʻa ia. Te u hikiʻi ia ke ʻeke ki heʻeku ongo mātuʻá.” Ko e meʻa pē ia naʻe hokó, ko e taimi hono hoko naʻá ne haʻu ai ki heʻema akó, naʻá ne haʻu mo ha ʻīsiu ʻo e Taua Leʻo naʻe ʻi ai ʻa e tali ki heʻeku fehuʻí. Ko e meʻa eni naʻá ne tohoakiʻi au ki he Kau Fakamoʻoní—ko ʻenau ʻū tohi Fakatohitapú naʻe maʻu ai ʻa e tali ki he kotoa ʻo ʻeku ngaahi fehuʻí. Naʻe hokohoko atu ʻeku ako mo e kiʻi taʻahiné, pea ʻi he taʻu ʻe taha ki mui ai naʻá ku papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. *

FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ:

ʻI he faifai ʻo u maʻu ʻa e tali fakafiemālie ki heʻeku fehuʻí, naʻá ku loto ke vahevahe ia ki he tokotaha kotoa. (Mātiu 12:35) ʻI he kamatá, naʻe fakafepakiʻi ʻe hoku fāmilí ʻeku ngaahi tui foʻoú. Ka, ʻi he faai atu ʻa e taimí, naʻe sai ange ʻenau tōʻongá. ʻI he ofi ke mālōlō ʻeku fineʻeikí, naʻá ne kamata ako Tohi Tapu. Neongo naʻe ʻikai ke ne moʻui fuoloa ke papitaiso, naʻá ku fakapapauʻi naʻá ne fili ke tauhi kia Sihova.

ʻI he 1978, naʻá ku mali mo ha Fakamoʻoni ko hono hingoá ko Elias Kazan. ʻI he 1981, naʻe fakaafeʻi au mo Elias ke hoko ko e mēmipa ʻo e fāmili Pēteli ʻi he ʻIunaite Seteté. * Ko e meʻa fakamamahí, hili ʻema ngāue ʻi ai ʻi he taʻu pē ʻe fā, naʻe mālōlō ʻa Elias. Neongo e uitoú, naʻá ku kei nofo pē ʻi hoku vāhenga-ngāue ʻi he Pētelí, naʻe ʻai ai ke u huʻufataha pea maʻu mo e fiemālie.

ʻI he 2006, naʻá ku mali mo Richard Eldred, ko ha mēmipa ʻo e fāmili Pētelí. Naʻá ku fiefia ai pē mo Richard ʻi he monū ʻo e ngāue ʻi he Pētelí. ʻI he ʻiloʻi ʻa e moʻoni fekauʻaki mo e ʻOtuá, naʻá ku ongoʻi moʻoni naʻe ʻikai ngata pē ʻi heʻeku maʻu ʻa e ngaahi tali naʻá ku fekumi ki aí kae pehē foki ki ha taumuʻa moʻoni ʻo e moʻuí—pea naʻe kamata kotoa ia mei he fehuʻi ʻe tolu mei ha kiʻi taʻahine.

^ Naʻe pehē ko e kiʻi taʻahiné mo e toenga ʻo e fānaú naʻa nau tokoniʻi ʻa e toko nima ʻenau kau faiakó ke ako Tohi Tapu pea kamata lotu kia Sihova.

^ Ko e “Pēteli,” ʻoku ʻuhingá ko e “Fale-ʻo-e-ʻOtua,” ko e lea ia ʻoku ngāueʻaki ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke fakamatalaʻiʻaki honau ngaahi vaʻa ʻi māmani lahí. (Sēnesi 28:17, 19) Ko e kau mēmipa ʻo e fāmili Pētelí ʻoku nau fakahoko ʻa e ngaahi vāhenga-ngāue kehekehe ke poupouʻi ʻa e ngāue fakaeako ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová.