Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosar yanaptʼañajj wal kusisiyistu

Jehová Diosar yanaptʼañajj wal kusisiyistu

“Nanakasti Diosan luräwipan irnaqerinakjamajja, jumanakarojj achiktʼapjjsmawa, jan ina chʼusaru aptʼapjjamti kuna khuyapayasiñtï Diosajj uñachtʼayapktam ukjja.” (2 COR. 6:1)

75, 74 QʼOCHUNAKA

1. Jehová Diosajj wali chʼamanïkchisa, ¿kunsa taqenir munasitap laykojj luri?

JEHOVÁ DIOSAW taqe kunsa lurawayi. Jupakiw wali yatiñanisa taqe chʼamanisa. Mä kutejja Job chachajj Jehová Diosat akham sänwa: “Nayajj yattwa jumajj taqe kunatakisa chʼamanïtama, janiw jumatakejj kunas jan lurañjamajj utjkiti” sasa (Job 42:1, 2). Niyakejjay Diosajj wali yatiñani taqe chʼamanïchejja, jan khitin yanaptʼataw kunsa luraspa, ukampis taqenir munasitap laykojja Jupajj yanaptʼayasiwa.

2. ¿Kuna lurañansa Jehová Diosajj Yoqapampi yanaptʼayasïna?

2 Jehová Diosajj Jesusaruw nayraqat luräna. Jupampi yanaptʼayasisaw taqe kunsa lurawayi (Juan 1:1-3, 18). Ukatwa apóstol Pablojj akham säna: “Jupa toqerakwa Diosajj luri taqe kunatejj alajjpachansa akapachansa utjki ukanakjja, jan uñjatäki uksa, uñjatäki uksa. [...] Jupa toqew luri, jupatakiraki” sasa (Col. 1:15-17). Ukhamasti Jehová Diosajj Jesusampiw yanaptʼayasïna, jupatsa yaqhanakar yatiyarakïnwa, ukhamatwa Jesusar jachʼañchäna.

3. 1) ¿Kuna luräwsa Jehová Diosajj Adanar churäna? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Adanampi yanaptʼayasïna?

3 Jehová Diosajj jaqenakampis yanaptʼayasirakiwa. Sañäni, Adán chachajj animalanakaruw suti uchañapäna (Gén. 2:19, 20). Uk lurasajja Adán chachajj wali kusisitaw jikjjataspachäna. Mä animalajj kunjamasa, kunanaksa luri ukarjamaw sapa animalaru sutinak uchäna. Niyakejjay Jehová Diosajj taqe animalanakaru lurchïnjja Jupaw sutinak uchaspäna. Ukampis Adanar wal munasitap laykuw jupampi yanaptʼayasïna. Janiw ukakïkänti, aka Oraqe mä paraisor tukuyañapatakiw jaytarakïna (Gén. 1:27, 28). Tiempompejja, Adán chachajj janiw Jehová Diosar yanapañ munjjänti. Ukatwa Adanan wawanakapjamajj jichhürunakan jan walinakan jikjjatastanjja (Gén. 3:17-19, 23).

4. ¿Khitinakas Diosan amtap phoqasiñapatakejj yanaptʼapjjäna?

4 Walja maranak qhepatsti, Jehová Diosajj jaqenakamp yanaptʼayasiskakïnwa. Amuytʼañataki, Noé chachajja Uma Juiciot qhespiñatakejj mä arca luräna, ukhamatwa jupasa familiapas qhespipjjäna. Moisés chachasti Egipto markatwa Israel markar irpsüna. Josué chachajj Suma Oraqeruw israelitanakar irpäna. Salomón chachasti Jerusalén templo lurarakïna. Mariasti Jesusan taykaparakïnwa. Jupanakasa, Diosan mayni servirinakapasa Jehová Diosan amtap phoqasiñapatakiw yanaptʼapjjäna.

5. 1) ¿Kunjamsa Diosarojj taqenis yanaptʼsna? 2) ¿Jehová Diosajj yanapas munpachati? (28 janankir foto uñjjattʼam.)

5 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj gobiernopar yanaptʼañatakiw invittʼistu. Ukarojj walja toqenakatwa yanaptʼsna. Ukanakat maynïrejja, Diosan arunakap yatiyañawa ukansti taqeniw yanaptʼsna. Ukampis ¿Jehová Diosajj yanapas munpachati? Janiwa. Diosajj jupa pachpaw jaqenakarojj alajjpachat parlanispa. Ukhamarus Reinopat qalanakarus parlayarakispawa sasaw Jesusajj säna (Luc. 19:37-40). Ukampis Diosajj janiw ukanak lurkiti, jan ukasti jiwasampiw yanaptʼayasi (1 Cor. 3:9, MT). Apóstol Pablojj akham sänwa: “Nanakasti Diosan luräwipan irnaqerinakjamajja, jumanakarojj achiktʼapjjsmawa, jan ina chʼusaru aptʼapjjamti kuna khuyapayasiñtï Diosajj uñachtʼayapktam ukjja” sasa (2 Cor. 6:1). Jehová Diosar yanaptʼañajj mä bendicionapuniwa. Kunatsa Jupar yanaptʼasajj kusisit jikjjatastan uk jichhajj mä qawqha uñjañäni.

JEHOVÁ DIOSAR YANAPTʼASAJJ KUSISITÄTANWA

6. Jehová Diosar yanaptʼasajja, ¿kunjamas Jesusajj jikjjatasïna?

6 Jehová Diosan servirinakapajja, Jupar yanaptʼasajj wali kusisitaw jikjjatastanjja. Jesusajj janïr aka Oraqer jutkasajj Jehová Diosan ‘yanapiripänwa’. Diosajj Jesusar wal munasïna, uksti Jesusajj sum yatïna, ukatwa akham säna: “Sapüruw jupampi kusisit irnaqayäta” sasa (Pro. 8:22, 30, NM). Jesusajja Jehová Diosar taqe kunan yanaptʼasasa, Jupan wali munatätap yatisasa wali kusisitaw jikjjatasïna. ¿Jiwasajj ukhamarakit Jehová Diosar yanaptʼasajj jikjjatastanjja?

Diosan arunakapat yaqhanakar yatiyasajj wal kusistanjja, janipuniw ukat sipan yaqha ukham luräwejj utjkaspati (7 tʼaqa uñjjattʼäta)

7. ¿Kunatsa jaqenakar yatiyasajj kusisitätanjja?

7 Jesusajj akham sänwa: “Katoqerit sipansa jukʼamp kusisiñaniw khititï churki ukajja” sasa (Hech. 20:35). Jiwasajj Biblian cheqa yatichäwinakap yateqasajja wali kusisitaw jikjjatasiyätanjja. Jichhajj mayninakar Bibliat yatichasajj ukhamarakiw jikjjatastanjja. Kunapachatï mayninakajj Biblian cheqa yatichäwinakap yateqasina Diosar uñtʼapjje ukhajja, wali kusisitaw jikjjatasipjje. Uk uñjasasti jiwasajj kusisiraktanwa. Kunjamsa nayra sarnaqäwinakap jaytapjje uk uñjasajj ukhamarakiw kusistanjja. Cheqas ukham lurasakiw Jehová Diosampejj sum apasipjjaspa, jutïrinsa wiñay jakañ jikjjatapjjarakispa (2 Cor. 5:20). Kunjamtï uñjktanjja, jaqenakar Diosan arunakap yatiyañat sipansa janiw yaqha ukham luräwejj utjkaspati, uk lurasakiw cheqpach kusisiñ jikjjatsna.

8. Diosan yaqhep servirinakapajja, ¿kunjamsa Jupar yanaptʼasajj jikjjatasipjje?

8 Jehová Diosajja, Jupar uñtʼapjjañapataki mayninakar yanaptʼtan ukhajj wal kusisi, uk lurañatak chʼamachasitasajj janiw Jupatakejj inamayäkiti. Uk yatisasti wali kusisitaw jikjjatastanjja (1 Corintios 15:58 liytʼañataki). Italia markan jakasiri Marco jilatajj akham siwa: “Kuntï lurirjamäkta uk lurasin Jehová Diosar taqe chuyma servisajja wali kusisitapuniw jikjjatasta, Jupajj janipuniw luratanakajat armaskaniti” sasa. Italia markan jakasiri Franco jilatajj akham sarakiwa: “Jehová Diosajj qawqsa munasistu ukjja sapüruw Biblia toqesa, Bibliat apstʼat qellqatanak toqesa, tantachäwinak toqes amtayistu. Diosatakejj jukʼaksa lurksna ukhamwa jiwasajj amuysna, ukampis Diosajj janiw ukham uñjkiti, jan ukasti Jupar serviñatak chʼamachasitas wali askitwa uñji. Ukatwa Jehová Diosar yanaptʼasajj wali kusisit jikjjatastjja, jakatajas janiw inamayäjjeti” sasa.

JEHOVÁ DIOSAR YANAPTʼAÑAJJ JUPARUSA JILAT KULLAKANAKARUS JAKʼACHISTUWA

9. ¿Kunjamsa Jehová Diosampi Jesusampejj apasipjjäna, ukat kunatsa?

9 Khitirutï munasktan ukampi trabajisajja juparojj jukʼampiw jakʼachastanjja, kunjam chuymanisa kunjam jaqesa uksa sumwa yatiraktanjja. Jutïrin kunanaksa lurañ muni kunjamsa uk jikjjatañatakejj chʼamachasiski uksa yatiraktanwa. Ukaw Jehová Diosampi Jesusampejj pasäna. Jesusajj janïr aka Oraqer jutkasajja walja millón millón maranakaw Awkipamp chika trabajïna. Ukhamatwa purapat wal munasipjjäna. Ukatwa Jesusajj akham sispachäna: “Awkimpi nayampejja mayakïpjjtwa” sasa (Juan 10:30). Kunjamtï uñjktanjja, Jehová Diosampi Jesusampejj purapat yanaptʼasis trabajisajja, wali sumaw apasipjjäna.

10. Jehová Diosan arunakap yatiyañajja, ¿kunatsa Juparusa jilat kullakanakarus jakʼachistu?

10 Jesusajj akham sasaw Diosar mayïna: “Qollan Awkejja, kawkïrinaktejj churkista ukanakarojj chʼamamampiy imam” sasa. ¿Kunatsa uk maypachäna? Jesusajj saskakïnwa: “Mayakïpjjañapataki, kunjämatejj jumampi nayampejj mayakïktanjja ukhama” sasa (Juan 17:11). Kunapachatï Jehová Diosan ewjjanakap istʼtan, yatiyiris sararaktan ukhajja, jukʼampiw Diosar uñtʼtanjja. Ukatsti Jupar confiyañasa arunakaparjam sarnaqañasa kunja wakiskirisa uksa yateqaraktanwa. Jiwasatï Jupar jakʼachasiñataki chʼamachasiñäni ukhajja, Jupajj jakʼachasirakistaniwa (Santiago 4:8 liytʼañataki). Diosan arunakap yatiyañajja jilat kullakanakaruw jakʼacharakistu, ¿kunatsa ukham sistanjja? Jupanakajj sapa mayniw Jehová Diosampi sum apasiñatakejj chʼamachasipjje. Ukatjja, taqeniw niya pachpa jan waltʼäwinakan uñjastanjja, kunat kusisiñas utji ukhajja taqeniw kusisiraktanjja, taqenirakiw jutïritak pachpa amtanakanïtanjja. Ukhamajj taqeniw maynit maynikam yanaptʼastanjja, kusistʼtansa, jan waltʼäwinakarus saykattanjja. Inglaterra markan jakasiri Octavia kullakajj akham siwa: “Jehová Diosar yanaptʼasajja, Juparusa jilat kullakanakarus jukʼampiw jakʼachastjja” sasa. ¿Kunatsa? Jupajj saskakiwa: “Amigonakajajj nayjam amtanïpjjarakiwa” sasa. ¿Jiwasajj janit uka kullakjam jikjjataskaraktanjja?

11. Paraisonjja, ¿kunatsa Jehová Diosarusa jilat kullakanakarusa jukʼamp jakʼachasiñäni?

11 Cheqas jichhürunakanjja Jehová Diosarusa jilat kullakanakarus wal munastanjja. Ukampis Paraisonjja jukʼampiw jupanakar munasiñäni. Amuytʼañataki, jutïrinjja mä wawakiw trabajiñäni. Taqeniw khitinakatï jaktanipkani ukanakar katoqañäni, Diosan arunakapatsa jupanakarojj yaticharakiñäniwa. Taqenirakiw aka Oraqsa paraisor tukuyañäni. Criston gobiernopan mayachtʼat irnaqasasa jukʼat jukʼat jan juchaniru tukusasa wal kusisiñäni. Jehová Diosampisa jilat kullakanakampisa sapürutjamaw jukʼamp sum apasiñäni. Cheqas Jehová Diosaw ‘askinak jilarkir churistani’ (Sal. 145:16).

JEHOVÁ DIOSAR YANAPTʼATASAT JARKʼAQATÄTANWA

12. ¿Kunjamsa yatiyir sarañajj yanaptʼistu?

12 Cristianonakajja Jehová Diosamp sum apasiñatakiw chʼamachasiñasa. ¿Kunatsa? Taqenis pantjasirïtanwa Supayan apnaqat pachanwa jakaraktanjja. Jiwasatï jan amuytʼasis sarnaqsna ukhajja akapachankir jaqenakjamaw kuns lurjjsna ukatsti jupanakjamaw amuyjjaraksna. Amuytʼañataki, kunapachatï thayajj jiwas contra wal thaytʼani ukhajja uka thaya contra saraskakiñatakejj wal chʼamachasiñasa. Jehová Diosampi sum apasiñatakejj ukhamarakiw chʼamachasiñasa. Ukatakejja Diosan arunakap yatiyañaw Jupampi sum apasiñapatak yanaptʼistani. Jehová Diosata ukhamarak Arupat parlañajja, kunatï sumäki kunatï wakiskirïki ukanak lurañatakiw chʼamañchistu. Ukatsti kunanakatï iyawsäwis aynachtʼaykaspa ukanak jan lupʼiñatakis yanaptʼistuwa (Fili. 4:8). Maysa toqetjja, yatiyir sarañajj Diosar jukʼampi confiyañatakiw yanaptʼarakistu ¿kunatsa? Yatiyasaw Diosan amtanakapatsa yatichäwinakapatsa jan armasktanti. Ukatjja cristianjam sarnaqañatakis yanaptʼarakistuwa, ukhamatwa Supayatsa akapachatsa jarkʼaqastanjja (Efesios 6:14-17 liytʼañataki).

13. ¿Kunjamsa yatiyañajj mä jilatar yanaptʼi?

13 Yatiyañasa, Bibliat yatjjatañasa, jilat kullakanakar yanaptʼañasa, kunanakatï llakisiykistu ukanakat jan sinti llakisiñatakiw yanaptʼistu. Australia markan jakasiri Joel jilatajj akham siwa: “Akapachan jakasir jaqenakajj jukʼampi jan waltʼäwinakanwa jikjjatasipjje, uk jan armañatakiw Diosan arunakap yatiyañajj yanaptʼitu. Ukatjja Biblian ewjjanakaparjam sarnaqasajj kunja kusisitas nayajj jakasta uksa amtayarakituwa. Maysa toqetjja yatiyañajj altʼat chuymanïñataki, Jehová Diosaru ukhamarak jilat kullakanakaru confiyañatakiw yanaptʼarakitu” sasa.

14. Jehová Diosaw qollan ajayupampi yanaptʼistu sasajja, ¿kunatsa sissna?

14 Jehová Diosaw arunakap yatiyañatakejj qollan ajayupampi yanaptʼistu. Uk amuytʼañatakejj aka toqet parltʼañäni. Mä jaqejj akham siristam: “Utam jakʼan jakasiri jaqenakaruw manqʼa churäta. Jupanakasti janiw pagapkätamti, jumaw qollqemampi uka manqʼa phayäta” sasa. Ukampis qhepatjja jaqenakajj manqʼam jan munapjjatapa jumarus uñisipjjatapa yatisma ukhajja ¿kunjamakis jikjjatasisma? ¿Manqʼa lakiraskakismati? Inas aynachtʼata jikjjataschisma, lakiriris janiw sarañ munjjasmati. Diosan arunakap yatiyañajj niya ukhamarakiwa, yatiyañatakejja qollqsa tiempsa apstʼastanwa, ukampis jaqenakan phiskasita uñisita ukhamaw jikjjatastanjja. Ukhamäkchi ukasa Diosan arunakap walja maranakaw yatiyaskaktanjja. Ukhamatwa Jehová Diosajj qollan ajayup toqe jiwasar yanaptʼaskatap amuytanjja.

DIOSAR YANAPTʼASAW JUPARUSA JAQE MASISARUS MUNASIÑ UÑACHTʼAYTANJJA

15. Diosan amtap phoqasiñapatakejja, ¿kunjamsa yatiyañajj yanaptʼi?

15 Jehová Diosajja, jaqenakajj wiñayatak aka Oraqen jakasipjjaspa ukwa munäna. Yatiyañajja uka amtap phoqasiñapatakiw yanaptʼi. Adán chachajj juchachaskchïna ukasa Diosajj janiw amtap mayjtʼaykänti (Isa. 55:11). Ukatwa Jehová Diosajj jiwasanak layku Jesusar aka Oraqer khitanïna, ukhamat juchampita jiwañampita qhespiyañataki. Jiwasatï Jesusan jiwatap toqe wiñay jakañ jikjjatañ munstan ukhajja Diosaruw istʼañasa. Jesusajj aka Oraqenkkäna ukhajja Diosan arunakaparjam sarnaqañatakiw jaqenakar yatichäna, arkirinakaparus uk lurapjjañapatakiw chʼamañchäna. Ukatwa jiwasajj Diosan arunakap yatiytanjja, Diosamp sum apasipjjañapatakis jaqenakar yanaptʼaraktanwa. Ukham lurasasti Jehová Diosar yanaptʼataswa uñachtʼaytanjja, juchampita jiwañampita qhespipjjañapatakis jaqenakar yanaptʼaraktanwa.

16. ¿Kunsa Diosan arunakapa yatiyasajj uñachtʼaytanjja?

16 Mä kutejja akham sasaw mä fariseojj Jesusar jisktʼäna: “Yatichiri, ¿kawkïr mandamientos taqet sipansa wali jachʼajja?” sasa. Jesusasti juparojj sänwa: “[Jehová] Tatit Diosamaruw munäta taqe chuymamampi, taqe almamampi, taqe amuyumampiraki. Akawa taqet sipansa jachʼa mandamientojja. Payïri mandamientosti ukar uñtatarakiwa: ‘Jaqe masimarusti juma kipkarjam munarakim’” sasa (Mat. 22:37-39). Jaqe masisaru Diosan arunakapat yatiyasajja, wiñay jakañ jikjjatapjjañapatakiw yanaptʼasktanjja, ukhamatwa Jesusan aruparjamajj jaqe masisaru ukhamarak Jehová Diosaru munasitas uñachtʼaytanjja (Hechos 10:42 liytʼañataki). Jehová Diosajja, “taqenin qhespiyatäñapwa muni, kunatejj cheqäki uk uñtʼapjjañaparaki” (1 Tim. 2:4).

17. ¿Kunjamsa Jehová Diosar yanaptʼasajj jikjjatasta?

17 Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Jehová Diosajj jiwasampiw yanaptʼayasi, uk yatisajj wali kusisitaw jikjjatastanjja. Cheqas Diosar yanaptʼasajj jukʼampiw Juparusa jilat kullakanakarus jakʼachastanjja, jan walinakatsa jarkʼaqatarakïtanwa. Janiw ukakïkiti, Diosampiru jilat kullakanakampir munasiñ uñachtʼayañatakiw yanaptʼarakistu. Oraqpachanjja, Jehová Diosan servirinakapajj waljanïtanwa, janiw mä kikpak jakasktanti. Ukhamäkchi ukasa, wayn tawaqonakasa, jilïr jilat kullakanakasa, qamirinakasa, pisin jakasirinakasa, chʼamaninakasa, jan chʼamaninakasa, taqeniw Diosan arunakap yatiyañatak chʼamachastanjja. Francia markan jakasir mä kullakjamarakiw jikjjatastanjja, jupajj siwa: “Taqe kun Luriri, suma chuymani Diosajj akham situwa: ‘Jaqenakar nayat taqe chuyma yatiyir saram. Nayaw chʼamsa, Arujsa churäma. Nayarakiw angelanakampisa jilat kullakanakampisa yanaptʼaskäma. Yanap munkäta ukhajja, nayaw kunjamsa lurañama uk yatichaskäma’ sasa. Cheqas Jehová Diosaw amtap phoqasiñapatakejj jiwasamp yanaptʼayasistu. Ukasti, ¡mä suma bendicionapuniwa!” sasa.