Ir al contenido

Ir al índice

Wachunta katsüin wanoula

Wachunta katsüin wanoula

«Anakaja pükaaliijüle taya süpüla katsüin tanoula.» (MAR. 9:24)

JAYEECHI: 81, 135

1. ¿Jamüsü choʼujaaka kanoulainjanain waya? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)

«¿NUʼTTEʼEREEICHE taya Jeʼwaa suʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat?», eesü maa müirüle paaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, choʼujaasü kanoulainjanain waya süpüla woʼttaainjanain suʼunnaa tia müliaakat (Heb. 11:6, TNM). Nnojotpejeʼe kanoulawalain wayuu süpüshuaʼa (2 Tes. 3:2). Sutuma tia, choʼujaashaatasü maʼin wachajaain sukuwaʼipa süpüla katsüinjatüin waaʼin sünain anoujaa.

2, 3. (1) ¿Jamüsü choʼujaaka wachecherüinjatüin waaʼin sünain anoujaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain jooluʼu?

2 Naashin chi aluwataaushikai Pedro, choʼujaasü watüjaainjatüin saaʼu «müleka shiimüinre» sünain katsüin wanoula (paashajeʼera 1 Pedro 1:7). Süka sülüʼülüin maʼin tü müliaa miyoʼusükat, acheküsü wachecherüinjatüin waaʼin sünain «anoujaa süpüla oʼtteʼennaa» (Heb. 10:39). Waainjüle tia, nuʼtteʼereena waya Jesuu nüntapa sünain ajaʼlajeʼeraa tü kasa mojusükat yaa mmapaʼa. Anashii woʼuraajüle nümüin Jeʼwaa maʼaka naaʼin chi wayuu achuntakai kaaliinwaa nümüin Jesuu sünain maa: «Anakaja pükaaliijüle taya süpüla katsüin tanoula» (Mar. 9:24). Wachunta nümüin Maleiwa maʼaka naaʼin na aluwataaushiikana wanaa sümaa namüin nümüin Jesuu: «Anakaja müleka pukaaliijüle waya süpüla kooʼomüinjatüin sütsüin tü wanoulakat» (Luc. 17:5).

3 Wekirajaainjatü anain jooluʼu apünüinsü kasa: ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla katsüinjatüin wanoula? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain katsüin wanoula? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa wachuntüle nümüin nükatsüinrüin wanoula?

KEEʼIREESÜ NAAʼIN MALEIWA ICHEINJATÜIN WANOULA

4. ¿Jaralii na wayuu anakana süpüla washatüin akuwaʼipa süpüla icheinjatüin wanoula?

4 Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa icheinjatüin wanoula, müsüjeseʼe nüshajirüin suluʼu tü Wiwüliakat nachiki wayuu katsüinkana maʼin anoula (Roma 15:4). Noʼutku naya wayuukana nia Abraham, Sara, Isaac, Jacob, Moisés, Rahab, Gedeón jee müshia Barac (Heb. 11:32-35). Eepejeʼe wawalayuu maaʼutpünaa yaa ichekana anoula otta eeshii süpüla watüjain nanainjee. *

5. (1) ¿Kasa niiʼiyataka akajee Elías sünain ichein maʼin nunoula? (2) ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?

5 Anasü nukuwaʼipa Elías saashin tü Wiwüliakat. Anasü washatüle nukuwaʼipa. Wekirajaa sünain jaʼraisü kasa niiʼiyataka akajee sünain ichein maʼin nunoula. Tü palajatkat shia wanaa sümaa nüküjüin Elías nümüin Acab meʼitüinjatüin tü juyakat nutuma Jeʼwaa otta nüküjaleein nümüin nunoujain sünain tia (1 Rey. 17:1). Tü wanee niiʼiyatakalü akajee ichein nunoula, shia sükajee niʼitaain naaʼin sünain naapüinjatüin Jeʼwaa tü choʼujaakat nümüin otta namüin waneeinnua wayuu suʼunnaa meʼitüin tü juyakat (1 Rey. 17:4, 5, 13, 14). Anuutaa wanee kasa naainjaka Elías: niʼitaain naaʼin sünain nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa naaʼin süchon wanee wayuu oukta aʼwayuuset (1 Rey. 17:21). Anuutaajaʼa joo waneʼeya: niʼitaain naaʼin Elías sünain suchuwajaainjatüin siki iipünaajee nutuma Jeʼwaa süpüla naʼajüin tü mürüt nüsülajakat nümüin (1 Rey. 18:24, 37). Eetaajaʼa joo waneʼeya: niʼitaain naaʼin Elías sünain shiʼitajatüin süchikuaʼa tü juyakat süchikijee meʼitüin shia soʼu apünüin juya. Müshijeseʼe nümüin Elías nümüin Acab: «Isee taapüin suloolo wanee juya miyoʼushaata» (1 Rey. 18:41, TNM). Püsakireʼera paaʼin sünain tüü: «¿Ichesüche tanoula maʼaka nunoula Elías?».

¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA KATSÜINJATÜIN WANOULA?

6. ¿Kasa wachuntajatka nümüin Maleiwa süpüla icheinjatüin wanoula?

6 Süpüla katsüinjatüin wanoula, wachuntajatü nümüin Jeʼwaa chi naaʼinkai, süka jamüin, kanoulain wayuu jüüjüüle nümüin chi naaʼinkai Maleiwa (Gal. 5:22, TNM). Anuu nünüiki Jesuu: «Naapeechi [Maleiwa] chi Naaʼinkai jümüin müleka jüchuntüle nümüin» (Luc. 11:13).

7. Püküja wanee shiyaawase süpüla watüjaainjatüin saaʼu tü waaʼinrajatkat süpüla icheinjatüin wanoula.

7 ¿Jama ichere wanoula? ¿Kasa waaʼinrajatka? Wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla ayatüinjatüin ichein shia waneepia. Tü wanoulakat müsü aka saaʼin wanee siki, jamüsüjaʼa tü sikikat, chuwatashaatasü wepejaiwaʼaya shia, shiasaʼa nnojorüle jülüjain shia waaʼin, eesüjaʼa süpüla shiyokojooin. Akaataajaʼa tü wanoulakat, nnojorüle jülüjain shia waaʼin, amatsüinjaajeerü. Müsüjeseʼe waashajeʼerüinjatüin tü Wiwüliakat waneepia sümaa wekirajaain sünain. Waainjüle tia, aireejeechia maʼin Jeʼwaa wapüla otta kojuteerü wamüin tü Nünüikikat, shiasaʼa suluʼujee tia, ichereejeeria maʼin tü wanoulakat.

8. ¿Jarat tü wanee kasa waaʼinrajatkat süpüla wachecherüinjatüin waaʼin sünain anoujaa?

8 Saashin tü Wiwüliakat, süpüla wachecherüinjatüin waaʼin sünain anoujaa, nnojotsü shiainjatüin neʼe jülüjain waaʼin waneepia tü ekirajünakalü anain paala waya woʼttaiwaʼaya sünain anoujaa (Heb. 6:1, 2). Jamüshiijaʼa waya, eeshii süpüla wekirajaain sünain pütchiirua ekeraajüitpaka suluʼujee tü Wiwüliakat. Suʼunnaa wekirajaain sünain tü Wiwüliakat, anasü jülüjale waaʼin müleka waaʼinrüle waneepia tü nümakat Maleiwa otta ichere wanoula (paashajeʼera Santiago 1:25 otta 2:24, 26).

9, 10. (1) ¿Kasa anasü weʼreetka waʼaleewajaale namaa na wawalayuukana? (2) ¿Kasa anasü weʼreetka woʼunüle waneepia sünain tü outkajawaakat? (3) ¿Kasa anasü weʼreetka waküjüle pütchi?

9 Naashin Pablo, akaaliinjiraainjana waya «wapüshua sünain achecheraa waaʼin sükajee tü wanoulakat» (Roma 1:12). Akatsüinraasü wanoula namaale waya na wawalayuukana, yaaʼaleekajaʼa nayale na lotokana akuwaʼipa sünain anoujaa (Sant. 1:3). Mojulaale na waʼaleewajaakana amaa, amojujaajeerü wanoula, akanasaʼa anamiale naya, kooʼomüinjeerü sütsüin wanoula (1 Cor. 15:33, TNM). Müshiijeseʼe woʼunüinjanain waneepia sünain tü outkajawaakat süpüla nachecherüin wanoula na wawalayuukana (paashajeʼera Hebreokana 10:24, 25). Tü ekirajünakat anain waya sünain tü outkajawaakat, süchechereerü wanoula, süka jamüin, waapajüin tü Nünüikikat Maleiwa (Roma 10:17, TNM) ¿Oʼunüshi pia waneepia sünain tü outkajawaakat?

10 Tü wanee kasa katsüinjeetkalü atuma wanoula shia waküjüle süchiki tü pütchi anasükat sümüin wayuu. Waaʼinrüle tia, meimmoluinjeena waya süka weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa maʼaka naaʼin na anoujashii namaiwajanakana (Aluw. 4:17-20; 13:46).

11. (1) ¿Jamüsü katsüinka nunoula Josué nümaa Caleb? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Josué nümaa Caleb?

11 Sutuma nükaaliinjain waya Jeʼwaa sünain tü kasa wachuntakat nümüin, akatsüinraasü maʼin wanoula shiʼipaʼaya. Majatüinka sukuwaʼipa nunoula Josué nümaa Caleb. Jamüshiijaʼa naya, neeʼiyatüin sünain neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa wanaa sümaa chajanain naya sünain ajayajaa tü mma naapüinjatkat Jeʼwaa namüin. Ayatüsia akatsüinraain nanoula süchikijee tia süka jülüjain naaʼin waneepia tü kasa naainjakat Jeʼwaa napüleerua. Müsüjeseʼe nüküjüin Josué namüin na israeliitakana sünain nikeraajüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat namüin. Nümaka süchikijee: «Mmoluwaa jia neema Jeʼwaa otta jiʼyataa nümüin [...]. Tayakai sümaa tapüshi, aʼyataajeena waya nümüin Jeʼwaa» (Jos. 23:14; 24:14, 15,  TNM). Weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa, weʼreerü sünain nükaaliinjain waya. Shiasaʼa sutuma tia, akatsüinraajeerü wanoula (Sal. 34:8).

¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA WEEʼIYATÜIN SÜNAIN KATSÜIN WANOULA?

12. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain katsüin wanoula?

12 «Jütüjaa aaʼuchi taya sünain shiimüin tanoujain [...], süka jiʼrüin tü kasa anasü taaʼinrakat», müshi Santiago (Sant. 2:18). Naashin Santiago, weeʼiyatüin sünain katsüin wanoula sükajee tü kasa waaʼinrakat. Wekirajaa sünain tü waaʼinrajatkat.

Wachajaale maʼin sukuwaʼipa süpüla waküjüinjanain pütchi, jaʼyeerü waaʼu sünain katchin wanoula (Paashajeʼera tü pütchikat 13)

13. ¿Jamüsü weeʼiyataka sünain kanoulain waya waküjüle pütchi?

13 Wanee kasa weeʼiyataka akajee sünain kanoulain waya shia waküjüle pütchi. Waainjüle tia, weeʼiyatüinya sünain weʼitaain waaʼin sünain sülüʼülüin sükalia sajaʼttajatüin kasaka süpüshuaʼa (Hab. 2:3). Süpüla watüjaainjatüin saaʼu müleka ichere tü wanoulakat, wasakireʼera waaʼin sünain tüü: «¿Shiimainchejeʼe kojutüin tamüin aküjaa pütchi? ¿Tachajaainche maʼin sukuwaʼipa süpüla taküjüinjachin sümüin wayuu tü pütchi nüchikikat Jeʼwaa? ¿Tachajaainche sukuwaʼipa süpüla kooʼomüin tatuma taʼyataain sünain aküjaa pütchi?» (2 Cor. 13:5, TNM). Waküjüle maʼin pütchi, weeʼiyateerü sünain katsüin wanoula (paashajeʼera Roma 10:10).

14, 15. (1) ¿Kasa waaʼinrüinjatka suʼunnaa weʼrüin wamüliala? (2) ¿Kasa naaʼinraka wanee wawala sümaa nuʼwayuuse sutuma katsüin maʼin nanoula?

14 Weeʼiyatüinya sünain kanoulain waya, weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa suʼunnaa weʼrüin wamüliala. Eeshii eejiraale waya sümaa tü ayuuliikat, tü mojuukalü aaʼin, sümaa tü maʼletseekat jee waneeirua kasa. Weʼitaainjatü waaʼin sünain nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa nümaa Jesuu «soʼu tü kaʼi» choʼujaakalü oʼu shia wamüin (Heb. 4:16). Shiimainre weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa, wachunteerü kaaliinwaa nümüin. Woʼuraajapa nümüin Maleiwa naashin Jesuu, anasü wachuntüle nümüin «weküin süpüla waneʼewai kaʼi» (Luc. 11:3). Wainma na wayuu nükaaliinjakana Jeʼwaa sümaiwa paala saashin tü Wiwüliakat, jamüshijaʼa Elías, eküshi nia nutuma Jeʼwaa jee nüsirüin nia wüin. Anuu nukuwaʼipa yaa saashin tü Wiwüliakat: «Tü wüchii cuervo münakat, shiʼikajaʼawalin wattachon niküin Elías, shiʼikajaain pan jee müsia asalaa nümüin. Eewalaa joo shia sutuma aliikayaa», chawaishi asüin wüin Elías eekai wanee süchi (1 Rey. 17:3-6, TNM). Akaataajaʼa neʼe wayakanayaa, weʼitaain waaʼin sünain naapeerüin wamüin Jeʼwaa tü kasa choʼujaakat wamüin.

Eejiraale waya weinshi sümaa tü kasa mojusü alatakat wamüin, jaʼyeerü waaʼu katchin wanoula (Paashajeʼera tü pütchikat 14)

15 Piʼitaale suluʼu pukuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat, paapeerü sümüin püpüshi tü kasa choʼujaakat namüin. Eetaashi wanee wawala chejeʼewai Asia, niyaawajaa amaalü sünain sümatsüinjaajeerüin nunoula müleka ayatüle nia sünain tü niʼyataakalü anain. Naashajaajiraaka süchiki tia sümaa Rebecca tü nuʼwayuusekat, nuuʼulaainjeseʼe mapa tia aʼyatawaakat, süka jamüin, neʼitaain palajana suluʼu nakuwaʼipa tü sümakat Mateo 6:33 otta Proverbios 10:4. Oikkaashii naya mapa eküülü nepialuʼu, shia nepijaka aka na pienchishiikana nachonnii. Naapüin Jeʼwaa namüin tü kasa choʼujaakat namüin. ¿Alatüirü pümüin makat aka tia?

16. ¿Kasa anasü weʼreetka weʼitaashaatale waaʼin nünain Jeʼwaa?

16 Weʼitaashaatale waaʼin nünain Jeʼwaa, nükaaliinjeena waya. Shiimain tia müsüjeseʼe müin nünüiki Pablo yaa: «Kateerü noʼu wanee wayuu müleka kanourale nia» (Gal. 3:11, TNM; Hab. 2:4). Nükaaliinjeena waya Maleiwa, nnojotsü kasain isain nüchiki (Éf. 3:20, 21). Eesü tü kasa isakat wachiki süpüla waaʼinrüin, ayatapajaʼa waya aʼyataain nümüin Maleiwa süka süpüshuaʼa waaʼin. Weʼitaashaatapajaʼa waaʼin sünain nükaaliinjeenain waya Maleiwa. Talatüsü waaʼin sutuma tia naainjakat wapüleerua.

NAAPEERÜ WAMÜIN JEʼWAA SÜTSÜIN WANOULA

17. (1) ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Jesuu süpüla nükaaliinjain na Aluwataaushikana? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu sünain naapeerüin wamüin Jeʼwaa tü nütchinkat?

17 Sünainjee tü wekirajaaitpakalü anain, eesüjaʼa wayaawatüle saaʼu sünain wakatchinrüinjatüin wanoula. Eesüjaʼa wanaawale waaʼin namaa na aluwataaushikana wanaa sümaa namüin nümüin Jesuu: «Anakaja müleka pukaaliijüle waya süpüla kooʼomüinjatüin sütsüin tü wanoulakat» (Luc. 17:5). Nükaaliinjain naya Jesuu mapa soʼu tü juyakat 33 soʼu wakalia, naapüin namüin chi naaʼinkai Maleiwa. Shiajeseʼe suluʼujee tia, naaʼinrüin tü nüchekakat Maleiwa napüleerua. Akatchinraasü maʼin nanoula sutumajee tia, oʼunüshii naya sainküin mmaka sünain aküjaa pütchi nüchiki Maleiwa (Col. 1:23). «Müleka wachuntüle nümüin [Jeʼwaa] tü nüchekakat wapüleerua, jaʼitairü wachuntüin kasa eekai eein, watüjaa aaʼulu sünain naapüin wanüiki», müsü tü Wiwüliakat (1 Juan 5:14, 15). Müsüjeseʼe nükatsüinreerüin wanoula wachuntüle shia nümüin.

18. ¿Kasa anasü neʼreetka na kooʼomüinkana anoula?

18 Weʼitaale maʼin waaʼin nünain Jeʼwaa, naapeerü naʼanasia wamüin. Kooʼomüinjeerü wanoula nünain müleka wachuntüle shia nümüin. Müle sukuwaʼipa watuma, eejeena waya naʼaka na nuluwataainjanakana aaʼu (2 Tes. 1:3, 5, TNM).

^ par. 4 Anuu nanülia na wawalayuukana: Lillian Gobitas Klose, Feliks Borys jee müsia Josephine Elias. Paashajeʼera tü aküjünakat nachiki suluʼu ¡Despertad! ojuʼitaka juulioʼu 22 soʼu 1993, ¡Despertad! ojuʼitaka peʼureeroʼu 22 soʼu 1994 otta müsia ¡Despertad! ojuʼitaka settienpüroʼu soʼu 2009.