Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Melak miyek tomin notlaniya pampa kinnemakayaj tlaltikpakchanejkej tlen ualeuayaj África niman kinuikayaj América.

Makisaj ken tlakeualtin. Yeuejkaui niman aman

Makisaj ken tlakeualtin. Yeuejkaui niman aman

Blessing * oajsik Europa pampa okijlikej ika ompa tekitiskia ken texinketl. San ika, ijkuak ikipiaya majtlaktli tonaltin kampa melak okiuisojkej niman kimojtiayaj kichiuiliskej tlen xkuajli ichanejkauan, okichiualtijkej maauilnemi noso manotemaka.

Tetl kampa onoixkopin kenon sekimej akin okinuikakej okintekitiltijkej ken tlakeualtin ipan yeuejkaui Egipto.

Nochi yeualtin Blessing nonekiya kitlanis 200 noso 300 euros niman ijkon kitlaxtlauilis siuatl akin kichiualtiaya manotemaka 40,000 euros * tlen okinauati makitlaxtlauili. Blessing kijtoua: “Miyekpa oniknemili nicholos, san ika, ninomojtiaya tla itlaj xkuajli kinchiuiliskiaj nochanejkauan. Nikmatiya kentla nitsauktoskia”. Tlen ipan onochiuj noijki inpan nochiua kanaj naui millones itech tlaltikpakchanejkej ipan nochi tlaltikpaktli akin kinchiualtiaj manotemakakan.

Ikipiya kanaj naui mil xiujtin, sekimej tlakamej okinemakakej imikniuj kentla tlakeuajli maski san se telpochtli katka. Yejon telpochtli, akin itoka katka José, otlamito ichan se egipcio akin ueyixtoya. Yejua xijkon ipan onochiuj ken Blessing, iteko José kachtopa melak kuajli okiseli. San ika, isiuauj iteko kichiualtiaya iuan manoteka, ijkuak yejon telpochtli xokiseli, siuatl okitlajtolchijchiuili okijto ika José kinekiya kichiualtis iuan manoteka. Ika yejon okitsajkej niman okisalokej ika tepostli (Génesis 39:1-20; Salmo 105:17, 18).

José katka se tlakeuajli akin onen yeuejkaui niman Blessing se tlakeuajli ipan siglo 21. San ika, yejuin omemej otlajyouijkej ipampa tlen yeuejkaui nochiua: nonemakaj tlaltikpakchanejkej, kampa noitaj ken san itlaj itech tlen uelis notlanis tomin.

GUERRA OKICHIUJ MANOTLANI TOMIN IKA TLAKEUALTIN

Miyekej nimantsin ueliyaj kisentlaliayaj tlakeualtin ijkuak kichiuayaj guerras. Nonemilia ika ijkuak faraón itech Egipto Tutmosis III otlaixnamik Canaán, okinuikak 90,000 tlaltikpakchanejkej akin otekitkej ken tlakeualtin ipan minas, kichijchiuayaj teopantin niman kiyektlaliayaj kampa panoskia atl.

Romanos noijki kintekitiltiayaj guerras ika kinsentlaliskej melak miyekej tlakeualtin niman kemantika hasta kichiuayaj guerra ijkuak xkinpiayaj. Nonemilia ika ipan kachtopa siglo, tlajko itech akin chantiyaj ipan ueyikalpan Roma tlakeualtin katkaj. San ika, egipcios niman romanos melak kintekimiktiayaj. Ipan minas tlen romanos kipiayaj, innemilis tlakeualtin san ajsiya hasta 30 xiuitl.

Maski opanokej miyek xiujtin, yejuin xonopatlak. Itech siglos 16 niman 19, melak miyek tomin notlaniya pampa kinnemakayaj tlaltikpakchanejkej tlen ualeuayaj África niman kinuikayaj América. Organización de las Naciones Unidas para la Educación, la Ciencia y la Cultura (UNESCO) otemachilti ika kanaj 25 niman 30 millones ika tlakamej, siuamej niman kokonej okinmasikej niman okinnemakakej. Nonemilia ika melak miyekej omijkej ijkuak okipanauijkej océano Atlántico. Se tlakeuajli akin omakis, Olaudah Equiano, okijto: “Ken chikauak ajmankatsatsiyaj siuamej niman kenon tenayaj tlakamej akin miktoyaj kichiuaya ika melak xkuajli matomachilikan ken xakaj uelis kinemilis”.

Melak teyolkoko ika tlakeualtin ok nemij aman. Oficina Internacional del Trabajo kijtoua ika kanaj 21 millones itech tlaltikpakchanejkej kintekimiktiaj ken tlakeualtin niman achijtsin kitlanij noso nion xkintlaxtlauiliaj. Yejuin tlakeualtin tekitij ipan minas, kampa kichijchiuaj tlakentin, kampa kichijchiuaj tabiques, kampa siuamej kinchiualtiaj manotemakakan niman oksekimej ipan techan. Maski tekiuajkej kijtouaj ika yejuin xkipiya nochiuas, melak ok nochiujtika.

Melak miyekej tlaltikpakchanejkej ok tekitij kentla tlakeualtin.

KITEJTEMOUAJ KENON MAKISASKEJ

Pampa miyekej tlakeualtin melak kintlajyouiltiayaj, okitejtemojkej kenon makisaskej. Ipan xiuitl 73 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, Espartaco, se tlauisojketl, okinyekan kanaj 100,000 tlakeualtin makixnamikikan Roma, san ika, okintlankej. Niman kanaj ipan xiuitl 1800, tlakeualtin akin nemiyaj ipan atlajkotian caribeña La Española opeujkej kimixnamikij intekouan. Pampa melak kintlajyouiltiayaj ijkuak tekitiyaj kampa notoka ouatl, okipeualtikej se guerra tlen ouejkauj 13 xiuitl, tlen okichiuj ika Haití iselti manoyekana ipan xiuitl 1804 ika tlayekapan.

Melak miyekan noixmati kenon israelitas okinmakixtijkej itech Egipto. Kanaj yeyi millones itech tlaltikpakchanejkej, se ueyikalpan, san se ueyi okinmakixtijkej. Melak nonekiya ika yakaj makinmakixti, pampa Biblia kijtoua ika egipcios okinchiualtijkej “melak chikauak matekitikan ika nochi ken uelis notekitiltis se tlakeuajli” (Éxodo 1:11-14). Se faraón hasta otlanauati makinmiktikan nochimej akin tlakakonetsitsintin niman ijkon maka sa manomiyekilikan israelitas (Éxodo 1:8-22).

Ken okinmakixtijkej israelitas san yejuamej ijkon inpan onochiuj, pampa toTajtsin oyaj intemakixtijkauj. Yejua okijli Moisés: “Nejua kuajli nikixmati tlajyouilistli tlen kijyouijtokej”. Noijki toTajtsin okijli: “Nejua nitemos nikominmakixtis” (Éxodo 3:7, 8). Hasta ipan yejuin tonajli, judios ipan nochi tlaltikpaktli kiluichiuaj Pascua ijkon kilnamikij yejuin tlen opanok yeuejkaui (Éxodo 12:14).

IJKUAK XOK YAKAJ KITEKITILTISKEJ KEN TLAKEUAJLI

Biblia kijtoua: “ToTajtsin Jehová xkichiua tlen xmelajki”, niman techijlia ika yejua xkeman nopatla (2 Crónicas 19:7; Malaquías 3:6). ToTajtsin okuajtitlan Jesús makinmachti “on yejhuan noyolajmanaj, [...] ika Dios uelis kinmanauis [...]on yejuan tlajyouiaj” (Lucas 4:18). ¿Tlajtouaya ika kinmanauis itech kampa kinpiyaj ken tlakeualtin? Nesi ika ka. Jesús ouajla ipan tlaltikpaktli okinmakixtiko tlaltikpakchanejkej itech tlajtlakojli niman mikilistli. Sakin yejua okijto: “Tlen melauak [...] mechmanauis” (Juan 8:32). Ipan yejuin tonaltin tlamachtiltin itech tlen melauak tlen Jesús otemachti ok miyek ken kinmanauiya tlaltikpakchanejkej (xkita recuadro “ Aman xok nitlakeuajli”).

Kuajli tikmatij ika maski xsan noijki tlen okixnamijkej, toTajtsin okinmakixti José niman Blessing ika maka manemikan ken tlakeualtin. Uelis tikpouas nochi tlen opanok itech inemilis José ipan tlaxeloltin uejueyimej 39 ontlami ipan 41 itech amoxtli Génesis. Ken okimakixtijkej Blessing noijki melak temojkatlachialti.

Ijkuak Blessing okikixtijkej itech se país europeo, oyaj España. Ompa okimixmat iteixpantijkauan Jehová niman opeuj nomachtia Biblia imiuan. Yejua yokijtoka ika kipatlaskia ken nemiya, ika yejon, okitejtemo okse tekitl niman otlajto iuan siuatl akin kichiualtiaya manotemaka niman okitlajtlanili makitemoltili tlen nonekiya kitlaxtlauas nochi metstin. Se tonajli, yejon siuatl okonots Blessing ipan teléfono. Siuatl xok kinekiya ika Blessing makitlaxtlauili tlen kiuikiliaya niman okitlajtlanili makitlapopolui. ¿Tleka okichiuj yejuin? Siuatl noijki opeuj nomachtia Biblia iuan iteixpantijkauan Jehová. Blessing kijtoua: “Tlen melauak miyek ken uelis mitsmakixtis, kemantika nion xtikmatis kenon kichiuas”.

Jehová noyolkokouaya ijkuak kitaya kenon kitlajyouiltiayaj ikalpan ipan Egipto. Kuajli tikmatstokej ika aman noijki ijkon kimachilia ijkuak kita kenon kintlajyouiltiaj oksekimej. Tla noneki mapopoliui ken tlaltikpakchanejkej kinpiyaj ken tlakeualtin, noneki nochi manopatla, niman yejon tlen toTajtsin yokijto kichiuas: “Pero tejuamej tikmachixtokej on yenkuik cielo iuan on yenkuik tlaltikpaktli yejuan Dios otechprometerouilij. Ompa, tej, nochimej nouikaskej yolmelajkej” (2 Pedro 3:13).

^ párr. 2 Tokayotl yonopatlak.

^ párr. 3 Yejuin kijtosneki ika Blessing nonekiya kitlanis kanaj 2,000 hasta 3,000 pesos ipan se yeuajli, ika nochi teuikiliaya 400,000 pesos.