Ir al contenido

Ir al índice

Africamanta Americaman runasta esclavosta jina vendekusqanqa, mundontinpi sumaj negocio karqa.

Esclavo kaymanta kacharichisqa. Ñaupa tiempopi kay tiempopipis

Esclavo kaymanta kacharichisqa. Ñaupa tiempopi kay tiempopipis

Blessingqa * Europaman rerqa, peluqueramanta trabajachinankuta yuyaspa. Jinapis chunka diasta ñakʼarichispa, familiantapis ñakʼarichinankuta nispa, phisu warmita jina trabajacherqanku.

Egipto suyumanta ñaupa tiempo esclavos perqapi dibujasqa.

Blessingqa sapa chʼisi 200 chayri 300 eurosta jina gananan karqa, 40.000 euros * manunta contrataj warmiman juntʼananpaj. Blessing nin: “Ashkha kutista ayqekuyta munarqani, jinapis familiaywan pagachikunankuta manchachikorqani. Ni imata ruwayta aterqanichu”, nispa. Pay jinallataj, ashkha runas 4 millones jina, esclavos kanku khuchichakuspa trabajanankupaj.

Tawa waranqa watas ñaupajta jina, uj jovencitota hermanosnin esclavo kananpaj venderparerqanku. Chay jovenqa José sutikorqa, paytaj uj sumaj familiapaj Egiptopi trabajarqa. Josetaqa patronnin mana Blessingta jinachu qallariypi ñakʼaricherqa. Jinapis patronninpa warminwan mana puñuykuyta munasqanrayku, chay warmi Joseta juchacharqa abusayta munasqanta nispa. Chayrayku carcelman wisqʼaykorqanku, cadenaswantaj wataykorqanku (Génesis 39:1-20; Salmo 105:17, 18).

Joseqa ñaupa tiempomanta esclavo karqa, Blessingtaj kay tiempomanta esclava. Jinapis iskayninku esclavos jina qolqerayku vendesqa karqanku, chay ruwaytaj unaymantapachaña.

RUNASTA ESCLAVOSTA JINA VENDEKUN

Guerras kasqanrayku ashkha runas esclavosman tukorqanku. Ñaupa tiempopi Egipto suyumanta faraón Tutmosis III sutiyoj, Canaán llajtapi uj maqanakupi atipaspa 90.000 runasta esclavosta jina apakaporqa. Chay runastaj minaspi, templosta ruwaspa, jatuchaj larqʼasta ruwaspa ima trabajarqanku.

Roma atiyniyoj kashajtin, guerras kasqanrayku ashkha runas esclavosman tukorqanku, chayraykutaj wakin kuteqa waj guerras qallarej. Kay 1-100 watas chaynejpi, Roma llajtapi tiyakojkunamanta, khuskanpuni esclavos karqanku. Egipciospis, romanospis esclavosninkuta mayta ñakʼarichej kanku. Romaj minasninpi trabajaj esclavosqa, 30 watasta jinalla kausaj kanku.

Tiempo pasasqanman jinataj, chay jina ñakʼareyqa mana chinkarqachu. Kay 1501 watamanta 1900 watas chaynejkama, Africamanta Americaman runasta esclavosta jina vendekusqanqa, mundontinpi sumaj negocio karqa. Kay organización UNESCO nisqanman jina, 25 millones chayri 30 millones jina, qharis, warmis, wawas ima vendesqa kanankupaj japʼisqa karqanku. Chantapis Atlántico nisqa mama qochanejta chay runasta apashajtinku may chhika wañusqankuta nikun. Uj runa Olaudah Equiano sutiyoj, pichus chay viajepi mana wañusqachu, nerqa: “Warmis sonqo nanayta qhaparikusqanku, parte wañusqa runas waqasqankupis may llakiypuni karqa”, nispa.

Runasqa kunankama esclavosllapuni kanku. Kay tiempopipis Oficina Internacional del Trabajo nisqanman jina, casi 21 millones runas esclavos jina trabajanku, pisillata ganakuspa, chayri ni imata. Trabajankutaj minaspi, ropasta siraspa, ladrillosta ruwaspa, khuchichakuspa trabajanapaj wasispi, waj wasispitaj pakayllapi. Jinata trabajay, leyesman jina mana allinchu kajtinpis, yapakushallanpuni.

May chhika runas esclavos jinallapuni trabajashanku.

NIÑA ESCLAVOS KAYTA MUNARQANKUCHU

Ashkha esclavos maytaña ñakʼarisqankurayku, kacharichisqa kanankupaj maqanakorqanku. Kay 73 watapi Jesús niraj jamushajtin uj maqanakoj runa Espartaco sutiyoj, 100 mil esclavosta jina yanaparqa, romanoswan maqanakunankupaj, nitaj atiparqankuchu. Kay 1800 wata chaynejpi La Española nisqa churumanta esclavosqa, patronesninkoj contrankupi sayaykorqanku. Cañata plantaspa trabajashajtinku mayta ñakʼarichisqankurayku, uj maqanaku qallarerqa, chaytaj 13 watasta karqa, chayrayku 1804 watapi Haití suyoqa niña waj suyoj atiyninpichu karqa.

Israelitas Egiptomanta kacharichisqa kasqankutaqa tukuy yachanku. Kinsa millones jina kacharichisqas karqanku. Paykunaqa pillapis kacharichinantapuni necesitarqanku. Imajtinchus Bibliaqa nin egipcios “maytapuni llakichispa” trabajachisqankuta, “mayta jasutʼispa waj trabajosman” churasqankutataj (Éxodo 1:11-14). Uj faraón, wawitasta wañuchinankuta kamachisqa, jinamanta israelitas mana ashkhayanankupaj (Éxodo 1:8-22).

Israelitastaqa Dioslla kacharicherqa. Moisesman, Dios nerqa: “Allinta yachani ñakʼarisqankuta. Chayrayku uraykʼamuni [...] paykunata orqhonaypaj”, nispa (Éxodo 3:7, 8). Kay tiempomanta, judiosqa kunankamapis sapa wata Pascuata ruwaspa, Dios israelitasta kacharichisqanmanta yuyarikunku (Éxodo 12:14).

ESCLAVO KAY TUKUKONQA

Bibliapi nin: “Señorniykichej Tata Diosqa manamin mana allin kajtaqa qhawallanchu”, nispa. Nillantaj, Dios mana cambiasqanta (2 Crónicas 19:7; Malaquías 3:6). Diosqa, Jesusta kachamorqa, ñakʼarejkunata kacharichinanpaj, presosmantaj willananpaj kacharisqa kanankuta (Lucas 4:18). Chayta nispaqa, manasina kay tiempopi runaj esclavon kaymanta kacharichisqa kanamantachu parlasharqa. Astawanpis, Jesusqa Jallpʼaman jamorqa runasta juchamanta, wañuymanta ima kacharichinanpaj. Imajtinchus aswan qhepaman payllataj nerqa: “Cheqa kajtaj kacharichisonqachej”, nispa (Juan 8:32). Kunankamapis Jesuspa yachachisqanqa, tukuy imaymanamanta runasta kacharichishallanpuni (“ Esclavo jina kasqanmanta kacharichisqa karqa”, nisqa recuadrota qhawariy).

Diosqa, Josetapis Blessingtapis esclavo kaymanta kacharichisqa kanankupaj tukuy imaymanamanta yanaparqa. Josej kausayninmantaqa Génesis libropi 39 capitulomanta 41 capitulokama leeriwaj. Blessing manaña esclavachu kasqanpis tʼukunapaj jinallataj.

Blessing Europaj ujnin suyunmanta wijchʼusqa kaytawan, Españaman riporqa. Chaypitaj Jehovaj testigosninta rejserqa, paykunawantaj Bibliata estudiarqa. Payqa kausayninta cambiayta munarqa, chayrayku uj trabajota tarikorqa, sapa killa manunta juntʼanan warmimantaj nerqa debesqanta pisiyarichinanta. Chay warmeqa uj día, telefononejta wajyarqa. Nerqataj niña Blessing manunta juntʼananta, perdonakorqataj. Imajtinchus paypis Jehovaj testigosninwan Bibliata estudiayta qallarisqa. Blessing nin: “Cheqa kajta yachayqa, imaynamantapis kacharichiwanchejpuni”, nispa.

Jehovaqa llajtan ñakʼarichisqa kashajtin mayta llakikoj, kunanpis llakikullantaj mana cheqan kajman jina ruwakusqanmanta. Tukuy ñakʼariy chinkananpajqa, tukuy ima cambianan tiyan, chaytataj Diosqa ruwananta nin. “Noqanchejtajrí mosoj cielota, mosoj jallpʼatawan suyakushanchej, pay qonanta nisqanman jina. Chaypitaj cheqan kausaylla kanqa” (2 Pedro 3:13).

^ párr. 2 Sutenqa mana chaychu.

^ párr. 3 Chay tiempopi, euroqa, dólar kikin valerqa.