Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

KUNSA LIYTʼIRINAKAJJ YATIÑ MUNAPJJE

Domingo de Resurrección sapki uk ¿cristianonakajj amtapjjerïpachänti?

Domingo de Resurrección sapki uk ¿cristianonakajj amtapjjerïpachänti?

Encyclopædia Britannica qellqatajj uka fiestat akham siwa: “Cristian iglesianakan jachʼa fiestapawa, Jesusan jaktäwip amtapjjerïna” sasa. Ukhamajj ¿uk amtañajj Bibliarjamati?

Mä kun alañatakisa, cheqapunit suma lurtʼata, janicha uk yatiñatakejj sum uñakipañasawa. Pascua jan ukajj Domingo de Resurrección sapki uk cristianonakajj amtapjjerïnti janicha uk yatiñatakejj ukhamarakiw sum yatjjatañasa.

Jesusajj ‘jaktäwij amtapjjätawa’ sasajj janiw arkirinakapar siskänti, antisas ‘jiwäwij amtapjjäta’ sänwa. Apóstol Pablojj “Santa Cena” sasinwa ukarojj säna (1 Corintios 11:20; Lucas 22:19, 20).

Ukampis uka pachpa enciclopedia qellqatarjamajja, uka fiestan costumbrenakapajj janiw Jesusan jaktäwipat ‘sinti parlkiti’. Jan ukasti “wali uñtʼat costumbrenakatwa ukajj juti”. Sañäni, yaqhep markanakanjja, uka fiesta amtañatakejj kʼawnampi wankʼumpiw apnaqasi. Uka toqetjja, The Encyclopedia of Religion (La Enciclopedia de la religión) sat qellqatajj akham siwa: “Kʼawnajja machaq jakäwimpi sasiwa, jiwjjasaw maynejj machaq jakäwir pasjje, kʼawna sillpʼejj jiwampi sasiwa” sasa. Ukat saskakiwa: “Wankʼojj jankʼak mirtirit uñtʼatawa, ukatwa panqarañ qalltjje uka phajjsimpi sasejja” sasa.

Nayra qellqatanakat yatjjatat Philippe Walter sat yatichirejja, kunjamatsa uka costumbrenakajj Domingo de Resurrección fiestar pasjje uka toqet akham siwa: ‘Cristor jan creyirinakar cristianor tukuyapkäna ukhanakajja, Jesusan jaktatapampi, jiwañat suma jakañar pasañampejj niya pachpakïkaspas ukham amuyañajj janiw chʼamäkänti’ sasa. Ukat ukaw “cristianonakan costumbrenakap” jan cristianöpki ukanakan calendariopar uskuñatak yanaptʼäna, ukhamatwa waljanejj cristianojjapjjäna sarakïnwa.

Ukajj apostolonak jiwarjjän uka qhepatwa qalltäna, kunattejj jupanakakiw uk ‘jarkʼapjjäna’ (2 Tesalonicenses 2:7, MT). Apóstol Pablojj ‘naya sarjjä uka qhepatjja, jumanak taypitwa mayninakajj sartapjjani kʼarinak yatichasa’ ukhamat ‘iyawsirinakar jupanak toqer apaña munasa’ sasaw säna (Hechos 20:29, 30). Nayra patak maranak tukuyarojja, waljaniw kʼari yatichäwinakampi apayasipjjäna sasaw apóstol Juanajj qellqarakïna (1 Juan 2:18, 26). Ukhamatwa uka costumbrenak cristianonakajj amtjjapjjäna.

‘Jan cristianonakan costumbrenakap amtañajj janiw sinti jan walikpachänti, antisas Criston jaktatap amuyañatakis yanaptʼawaypachänwa’ sasin inas maynejj amuychispa. Ukampis apóstol Pablojj janiw ukham amuykänti. Roma markpach viajkasajj kunayman costumbrenakwa uñtʼäna, ukampis janiw jaqenakar yanaptʼañatakisa ni Jesusar sum uñtʼapjjañapatakis uka costumbrenakamp apayaskänti. Antisas cristianonakarojj akham sänwa: ‘Jan jumanakajj Tatitur jan iyawsirinakampejj chikachasipjjamti, jupanakampi chikachasipjjasmajja, mä chʼulla chʼulla yuntar uñtatäpjjasmawa. ¿Kuna lurañaparak utji askimpi ñanqhampisti? Jan ukajj ¿kunjämaraki qhanasti chʼamakampïspasti? Mistunjjapjjam jupanak taypita, jupanakat jitheqtapjjarakim. Qʼañu lurañanaksti jan lurapjjamti, nayasti jumanakarojj katoqjjapjjämawa’ sasa (2 Corintios 6:14, 17).

Ukham mä qawqhanak sum uñakiptʼasajja, akham sisnawa, Domingo de Resurrección sapki ukjja, janiw cristianonakajj amtapjjerïkänti.