Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

KUNSA LIYTʼIRINAKAJJ YATIÑ MUNAPJJE:

Navidad costumbrenak amtañajj ¿kunatsa jan walïki?

Navidad costumbrenak amtañajj ¿kunatsa jan walïki?

Navidadajj wali uñtʼatawa, cristianöpjjtwa sapki ukanakaw Jesusan nacïwip amtapjje. Ukampis ‘yaqhep costumbrenakapajj janiw kunansa Jesusarojj uñtaykiti’ sasaw waljanejj sapjje.

Amuytʼañataki, navidadanjja Papá Noel sasin uñtʼat jaqetwa wal parlasi. Ukjja América del Norte uksankirinakaw 1931 maran refresconak aljañ layku uñstayapjjatayna, ukhamatwa wali uñtʼatäjjäna. 1950 maranakanjja, Brasil markanjj Papá Noel lantejj Vovô Índio (Abuelo Indio) uñstayañ munapjjäna. Ukampis Carlos E. Fantinati sat yatichirin amuyuparjamajja, Papá Noelajj Abuelo Indio siski ukarusa “Jesús wawarus aynachtʼayänwa, kunattejj diciembre phajjsit 25 urunak saraqatarojj Papá Noelarukiw wal aytasipjje”. Ukampis janiw ukak mayjäkiti, kunanakas mayjaraki uk amuyañatakejja, nayrïr cristianonakajj jakapkäna uka tiempot amtañäni.

Encyclopedia Britannica sat qellqatajj siwa: “Cristianonakajj khä pä patak maranakanjja, janiw iyawsäw layku jiwawayapki ukanakan nacïwipsa ni Jesusan nacïwipsa aptapjjerïkänti” sasa. Jupanakajj ‘Diosar jan uñtʼirinakakiw uk amtapjje, janiw jiwasajj amtañasäkiti’ sapjjerïnwa. Ukampis kunapachas Jesusajj nacïna uk Bibliajj janiw siskiti.

Jesusan jiwatapat 300 jila maranak pasatatjja, cristianonakajj janiw mara phoqäwinak amtapjjerïkänti, ukhamäkchïnsa Católica Iglesiajj Navidad amtapjjañapatakiw uttʼayäna. Wal uñtʼayasiñataki ukat taqe cheqan uka costumbre amtapjjañapwa munäna, ukatakejj Romankir kʼari religionanakajj inti nacïwi amtapkäna ukampiw apthapipjjäna. Jilapart romanonakajja, sapa maraw diciembre 17 urunak saraqatat enero 1 uru saraqatkamajj “wal manqʼapjjerïna, qollqet anatapjjerïna, fiestanakar sarapjjerïna ukat diosanakapar yupaychañatakejj kunayman costumbrenak lurapjjerïna” sasaw Penne L. Restad sat warmejj Christmas in America (La Navidad en América) libropan qhanañchi. Ukat diciembre phajjsit 25 urunak saraqatarojja, romanonakajj Sol Invicto diosapan nacïwip amtapjjerïna. Católica Iglesiajja, Navidad fiestwa uka pachpa urur uttʼayäna, ukhamatwa walja romanonakajj Intin nacïwip amtañat sipanjja, Jesusan nacïwipa uka urojj amtjjapjjäna. Gerry Bowler sat chachajja, akham sasaw Santa Claus, a Biography (La biografía de Santa Claus) sat libropan qhanañchi: “Romanonakajj Intin nacïwip amtasipkakïnwa” sasa. Machaq fiestanaksa uttʼayasipkchïnjja, nayra costumbrenakaparjamaw taqe kunsa lurasipkakïna.

Navidadajj Diosar jan yupaychirinakan uñstayatakiwa. Stephen Nissenbaum sat chachajj The Battle for Christmas (La batalla en pro de la Navidad) libropanjja siwa: “Navidadajj Diosar jan yupaychirinakan fiestapakiwa, janiw cristianonakankkiti” sasa. Navidadajj Jehová Diosarusa, Jesusarus jiskʼachiwa, ukhamajj ¿amtañajj walikïskiti? Bibliajj siwa: “Jan jumanakajj Tatitur jan iyawsirinakampejj chikachasipjjamti, jupanakampi chikachasipjjasmajja, mä chʼulla chʼulla yuntar uñtatäpjjasmawa. ¿Kuna lurañaparak utji askimpi ñanqhampisti? Jan ukajj ¿kunjämaraki qhanasti chʼamakampïspasti?” sasa (2 Corintios 6:14). Kunjamtï mä kʼumu lawajj jan cheqaptayañjamäkejja, Navidadajj ukhamarakiw kʼari yatichäwinakampi phoqantatätap laykojj ‘jan cheqaptayañjamäkiti’ (Eclesiastés 1:15).